Lukukeskus toteutti tammi-maaliskuussa 2019 selvityksen lapsille lukemisen tilasta Suomessa. Lue lapselle -lähtötilakartoituksen tavoitteena oli mahdollistaa Lukukeskuksen kampanjoiden toimenpiteiden vaikuttavuuden tarkastelu ja arviointi jatkossa sekä kartoittaa vastaajilta näkemyksiä ja ideoita siihen, miten Lukukeskus voisi vaikuttaa parhaiten lasten kielenkäytön ja sanavaraston kehittymiseen. Kysely perustui 1 223 vastaukseen perheiltä, neuvoloilta ja sidosryhmiltä.
Kyselyyn vastanneista perheistä 63% ilmoitti lukevansa lapselle kerran päivässä tai useammin. Perheissä 78% kokee lukemisen tukevan lapsen kielen kehittymistä olennaisesti. 69 % perhevastaajista aloittaa lapselle lukemisen lapsen ollessa yksivuotias. Perheet korostivat vastauksissaan lukemisen kehittävän lapsen sanavarastoa, kognitiivista kehitystä sekä mielikuvitusta. 54 % perheistä kuitenkin toivoo saavansa tietoa lukemisen hyödyistä neuvolasta ja 51 % toivoo myös neuvolasta saatavan sopivia kirjoja lapsen kanssa vietettäviin lukuhetkiin.
Tunnistetaanko lukemisen positiiviset vauva-aikaiset vaikutukset? Vain 55 % perheistä nimesi lukemisen parantavan vuorovaikutusta vanhemman ja lapsen välillä. Spontaanisti 7 vastaajaa 771:stä osasi nostaa läheisyyden yhdeksi lukemisen hyödyistä ja rauhoittamisen 7 vastaajaa.
39 % kyselyyn osallistuneista terveydenhoitajista oli huolissaan lapsen kielellisestä kehityksestä. 61 % terveydenhoitajista kokee kielellisen kehityksen heikentyneen osittain tai selkeästi viime vuosina. Puheenkehitys ja sanavaraston köyhyys nousivat tutkimuksessa esille useissa terveydenhoitajien vastauksissa. Kielellisen kehityksen ohessa terveydenhoitajien vastauksista nousi huoli myös lasten vuorovaikutustaitojen hitaasta kehityksestä.
Lapselle lukeminen nähdään tarpeellisena ja lukemisen kehittämiselle on tahtotilaa. 94 % terveydenhoitajista haluaa korostaa lapselle lukemisen tärkeyttä. 80 % terveydenhoitajista kokeekin lapselle lukemisen vaikuttavan erittäin merkittävästi lapsen kehitykseen. Kuitenkin vain alle kolmannes terveydenhoitajista kertoo lukemiskulttuurin olevan osa neuvolan omaa toimintatapaa. 54 % terveyenhoitajista koki tarvitsevansa lisätietoa tai koulutusta ääneen lukemisen tärkeydestä, jotta pystyvät perustelemaan vanhemmille, miksi lapselle lukeminen todella kannattaa.
Myös kyselyyn osallistuneet sidosryhmävastaajat tukivat näkemyksillään lukemisen tärkeyttä. Vastaajista 96 % pitää kouluikäiselle lapselle ääneen lukemista erittäin tärkeänä. Asteikolla 1-5 4,9 koki yhteisten lukuhetkien tukevan perheen vuorovaikutusta ja vahvistavan lapsen ja vanhemman suhdetta.
Kysely toteutettiin sähköisenä ja puhelimitse tehtävänä tiedonkeruuna tutkimusyhtiö Innolinkin toimesta. Kyselyyn vastanneet jakautuivat perheisiin 1087 kpl, neuvoloiden terveydenhoitajiin 85 kpl ja sidosryhmiin 51 kpl.