Yli kolmannes perheistä ei lue lapselle aktiivisesti

Lukukeskus selvitti alle kaksivuotiaiden lasten vanhempien lukutottumuksia ja käsityksiä lukemisesta. Lukulahja lapselle -taustakyselyyn vastanneista perheistä 63% ilmoitti lukevansa lapselle kerran päivässä tai useammin.

Perheet korostivat vastauksissaan lukemisen kehittävän lapsen sanavarastoa, kognitiivisia taitoja sekä mielikuvitusta. Vain puolet perheistä nimesi lukemisen parantavan vuorovaikutusta vanhemman ja lapsen välillä ja vain alle 10% vastaajista osasi nostaa läheisyyden ja rauhoittumisen yhdeksi lukemisen hyödyistä. Silti tutkimusten mukaan ääneen lukemisen tiedetään vahvistavan lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja tukevan näin lapsen kehitystä. On tutkittu, että lapsi jolle luetaan säännöllisesti iltasatu, nukkuu noin puoli tuntia pidemmät yöunet kuin lapsi, jolle ei lueta.

Noin puolet perheistä toivoikin saavansa lisää tietoa lukemisen hyödyistä neuvolasta ja puolet toivoi neuvolasta saatavan sopivia kirjoja lapsen kanssa vietettäviin lukuhetkiin.

Perheet kokevat lapselle lukemisen nykytilan positiivisempana kuin neuvolan terveydenhoitajat

Kyselyyn vastanneista terveydenhoitajista 39 % on huolissaan lapsen kielellisestä kehityksestä.

Lähes kaksi kolmasosaa terveydenhoitajista kokee kielellisen kehityksen heikentyneen osittain tai selkeästi viime vuosina.

Puheenkehitys ja sanavaraston köyhyys nousivat selvityksessä esille useissa terveydenhoitajien vastauksissa. Kielellisen kehityksen ohessa terveydenhoitajien vastauksista nousi huoli myös lasten vuorovaikutustaitojen hidastuneesta kehityksestä.

Ammattilaiset tunnistavat lapselle lukemisen tärkeyden ja lukemiseen halutaan kannustaa myös neuvolassa. Jopa 94 % terveydenhoitajista haluaa korostaa lapselle lukemisen tärkeyttä ja 80 % terveydenhoitajista kokee lapselle lukemisen vaikuttavan erittäin merkittävästi lapsen kehitykseen.

Neuvolan terveydenhoitajat myös uskovat neuvolasta saatavalla tiedolla ja kannustuksella olevan vaikutusta perheiden lukutottumuksiin.

Valtaosa kyselyyn vastanneista terveydenhoitajista kaipaa kuitenkin lukukasvatustyönsä tueksi materiaaleja ja tietoa.

Ennen Lukulahja lapselle –ohjelman käynnistymistä kuitenkin vain alle kolmannes terveydenhoitajista kertoi lukemiskulttuurin olevan osa neuvolan omaa toimintatapaa. Yli puolet terveydenhoitajista koki tarvitsevansa lisätietoa tai koulutusta ääneen lukemisen tärkeydestä.

Lukukeskus toteutti selvityksen lapsille lukemisen tilasta Suomessa ennen hankkeen käynnistymistä maaliskuussa 2019. Kysely toteutettiin sähköisenä ja puhelimitse tehtävänä tiedonkeruuna tutkimusyhtiö Innolinkin toimesta. Kyselyyn vastasi 1087 perhettä ja 85 neuvoloiden terveydenhoitajaa 30 paikkakunnalta.

Lukulahja lapselle –kirjakassiohjelma tukee sekä perheitä että ammattilaisia

Lukulahja lapselle –ohjelma tukee perheiden lukuharrastusta. Varta vasten vauvaperheiden tarpeisiin kustannettu kirja sekä aktivoivat ja informatiiviset valistusmateriaalit innostavat perheitä aloittamaan ääneen lukemisen heti lapsen syntymästä alkaen. Lukukeskuksen tuottamat materiaalit tukevat neuvolan ammattilaisia tiedon jakamisessa ja perheiden lukemaan innostamisessa. Lukulahja lapselle -kirjakassi on tuotettu suomeksi ja ruotsiksi, myöhemmässä vaiheessa myös mm. saamen kielellä. Lukukeskus on toimittanut hankkeen ensimmäisten 4 kuukauden aikana yli 55 000 kirjakassia 550 neuvolan toimipisteeseen yli 200 paikkakunnalla ympäri Suomen. Tähän mennessä siis lähes 80% Suomen neuvoloista on lisännyt lukemaan innostamisen osaksi toimintaansa.

Lukulahja lapselle -ohjelma jatkuu vuoden 2021 loppuun. Neuvolat voivat tilata kirjakasseja ja materiaaleja maksutta Lukukeskuksesta. Lukukeskus seuraa kirjakassi-ohjelman vaikutuksia koko hankkeen ajan. Suomen Kulttuurirahaston toiminnassa lukutaidon kehittämisellä on parin viime vuoden aikana ollut erityisasema ja säätiö on rahoittanut useita lukemisen tukemiseen liittyviä hankkeita.