Lapsen kiinnostus kirjoihin ja into lukea on paras lähtökohta lukemaan oppimiselle, selviää Lukukeskuksen teettämästä kyselystä Vantaan esi- ja alkuopetuksen opettajille. Opettajat kaipaavat käytännöllisiä keinoja ja ideoita lukemisen lisäämiseksi koulun arjessa sekä yhteistyötä perheiden kanssa.
Esi- ja alkuopetuksen Lukupolku on Lukukeskuksen ja Vantaan kaupungin yhteiskehittämishanke, jonka tavoitteena on auttaa opettajia pitämään yllä lasten lukuintoa varhaiskasvatuksen ja peruskoulun nivelvaiheessa. Hankkeen alkukartoituskyselyssä selvitettiin Vantaan esi- ja alkuopetuksen opettajien asenteita ja havaintoja lukemaan innostamisesta sekä heidän tuen tarpeitaan.
Kyselyyn vastasi yhteensä 262 opettajaa, joihin kuului esiopetuksen ja 1.-2. luokan eli alkuopetuksen opettajia sekä esi- ja alkuopetuksessa työskenteleviä nivelopettajia. Lisäksi erikseen kysyttiin 29:ltä oman äidinkielen opettajalta lukemisen roolista oman äidinkielen opetuksessa.
91 % esi- ja alkuopetuksen opetushenkilökunnasta pitää lasten lukemaan innostamista erittäin tärkeänä tukena lukemaan oppimiselle. Lukemaan innostetaan sekä esikoulussa että 1.–2. luokalla eniten lukemalla ääneen, pitämällä lasten ulottuvilla monipuolista kirjavalikoimaa ja varaamalla lukemiselle rauhallista aikaa.
77 % kaikista vastanneista kaipaa lasten lukemaan innostamiseen uusia ideoita. Käytännölliset keinot kirjojen käsittelyyn, kirjallisuusvinkit ja apu eriyttämiseen olivat opettajien toivelistalla, kun heiltä kysyttiin tuen tarpeita lasten lukemaan innostamiseen.
20 % esi- ja alkuopetuksen opetushenkilökunnasta kokee lasten lukemaan innostamisen vaikeaksi. Lukemaan innostaminen koettiin vaikeammaksi useammin alkuopetuksen opettajien keskuudessa: heistä 30 % kertoi kokevansa lukemaan innostamisen vaikeaksi.
Lukemaan innostamista vaikeana pitävät opettajat tunnistavat lukemaan innostamisen esteiksi keskittymiskyvyn ongelmat ja digilaitteiden lumon, joka saa lukemisen vaikuttamaan tylsältä ja hitaalta puuhalta. Kouluolosuhteissa haasteiksi mainitaan isot ryhmäkoot, lukemista tukevien materiaalien maksullisuus ja se, että lukemiselle on koulussa vähän aikaa. Myös kielitaito ja kielihaasteet tulevat esiin vastauksissa.
Perheen kielteiset asenteet lukemista kohtaan mainittiin usein esteenä lapsen lukuinnolle. Opettajilta kysyttiin myös yhteistyöstä huoltajien kanssa lasten lukemisen tukemiseksi.
72 % esi- ja alkuopetuksen opettajista kannustaa huoltajia lukemaan kotona ääneen lapsille.
67 % kannustaa huoltajia lukemiseen yhdessä perheen kesken.
64 % kertoo huoltajille lukemisen merkityksestä.
Alle puolet opastaa perheitä kirjastojen käyttöön.
Opettajat mainitsivat yhteistyöhön kotien kanssa myös luovia keinoja ja toimivia rutiineja:
”Jaamme lukuviirejä perheille. Viiriin kirjoitetaan, mikä kirja luettiin, kuka luki lapselle ja mikä kirjassa oli parasta. Viirit palautetaan ryhmään, laitetaan seinälle ja saa uuden viirin kotiin, johon voi taas kirjata uuden kirjan jne.” – esiopetuksen opettaja
”Lukuläksyt tehdään kotona yhdessä aikuisen kanssa.” – alkuopetuksen opettaja
”Muistutus keskusteluissa, Wilma-viikkoviesteissä ja vanhempainilloissa – hetket ovat kuitenkin vähissä kun vanhempiin voi vaikuttaa.” – alkuopetuksen opettaja
Vantaalla on kiinnitetty erityistä huomiota lapsille tärkeään nivelvaiheeseen esikoulusta peruskouluun, jotta siirtymä olisi sujuva. Vantaan esi- ja alkuopetuksessa työskentelee nivelopettajia, jotka ovat puolet viikosta esiopetuksen ja puolet alkuopetuksen eli 1.-2. luokan ryhmissä opettajien kanssa.
Nivelopettajat pääsevät näkemään aitiopaikalta, miten lukeminen muuttuu lasten siirtyessä esikoulusta peruskouluun. Nivelopettajat kertovat roolissaan tukevansa parhaiten lasten lukuintoa lukemalla lasten kanssa esimerkiksi pienryhmissä, auttamalla heitä löytämään sopivia kirjoja ja kannustamalla heitä. Koulussa nivel- ja luokanopettajien yhteistyöhön kuuluu enemmän eriyttämisen apua, eli eritasoisten lukijoiden tarpeiden huomioimista.
Nivelopettajien vastausten perusteella esiopetuksessa on paljon erityisesti yhdessä lukemista ja lukemisesta keskustelua.
”Päiväkodissa aikuinen lukee lapsille, koulussa siirrytään enemmän siihen, että lapset lukevat enemmän itse” – nivelopettaja
Peruskoulun alkaessa lasten arkeen tulee lukemaan opettelun myötä enemmän itsenäistä lukemista ja lukeminen muuttuu säännöllisemmäksi ja järjestelmällisemmäksi verrattuna esikouluun. Koulussa lukemalla ryhdytään opiskelemaan myös muiden kouluaineiden sisältöjä. Opettajien mukaan lasten oppimisen haasteet alkavat korostua kouluun siirryttäessä. Nivelopettajien vastauksia:
”Yhä enemmän lapset opettelevat itse lukemaan ja katselemaan kirjoja.”
”Lukeminen muuttuu itsenäisemmäksi dialogisuuden sijaan”
”Lukemisen avulla voidaan opiskella myös muita sisältöjä.”
”Alkuopetuksessa lukemaan oppiminen ja innostaminen on järjestelmällisempää.”
”Oppimisen haasteet korostuvat huonojen taitojen myötä. Entistäkin tärkeämpää panostaa näihin taitoihin”
Vaikka lukemiselle tulee uusia tavoitteita ja merkityksiä koulussa, tuodaan vastauksissa esiin myös toive siitä, että lukuharrastuksen ilo säilyisi vielä koulussakin.
”Lukemisen rooli ei kuuluisi mielestäni muuttua. Lukemisesta ei saisi tulla pakollista, vaan sen pitäisi pysyä kivana ja mielenkiintoisena osana lapsen arkea”, kyselyyn vastannut nivelopettaja toteaa.
Koko opettajajoukon ajatukset siirtymävaiheen tuesta tukevat ajatusta siitä, että lukemisen tulisi olla iloinen osa arkea: heidän mielestään luokanopettajien tulisi saada tietoa paitsi lasten lukemisen taidoista, myös esiopetuksen lukemaan innostavista menetelmistä.
Parhaat keinot tukea lasten lukuintoa ovat samankaltaisia sekä esiopetuksen opettajilla että luokanopettajilla. Avovastauksessa opettajien parhaiden keinojen kärki näyttää tältä:
1. Kirjojen ääneen lukeminen tai muu yhdessä lukeminen
2. Kirjoista keskusteleminen
3. Kirjastovierailut
4. Lasten kiinnostuksenkohteiden huomioiminen
5. Aikuisen esimerkki ja innostus
6. Kirjoja on monipuolisesti tutustuttavana
7. Lukemisrutiinin luominen
Näiden peruskeinojen lisäksi erityisesti esiopetuksessa nousevat esiin toiminnalliset tavat käsitellä kirjoja, kuten draama. Lukemaan innostetaan tuottamalla erilaisia omia tekstejä luetun pohjalta.
”Hankkia ryhmään lapsia kirjoja aiheista, jotka kiinnostavat lapsia. Lukea lapsille säännöllisesti hyviä kirjoja sekä keskustella niistä lasten kanssa, tutkia kuvia ja käsitellä eri tavoin esim. taiteen ja ilmaisun keinoin.” – esiopetuksen opettaja
”Kuvakirjojen (lukupiirit), jatkokirjojen lukeminen, riimit, laulut, tavutaputukset, sadutus, salasanat, kirjaintarinat, nimikortit tilassa” – esiopetuksen opettaja
Alkuopetuksessa puolestaan näytetään kiinnittävän erityistä huomiota sopivantasoisen luettavan löytämiseen, myönteiseen palautteeseen ja kilpailullisiin keinoihin, kuten lukuhaasteisiin tai lukudiplomeihin. Lisäksi perheiden kanssa tehtävä yhteistyö korostui luokanopettajien vastauksissa:
”Monipuolisten lukukokemusten mahdollistaminen. Omaan taitotasoon ja kiinnostuksen kohteisiin liittyvien kirjojen tarjoaminen.”
”Kannustaminen, kehuminen, positiivinen palaute, myönteinen oppimisilmapiiri, monipuolisten kirjojen lukeminen”
”Tutustutetaan lapsi tarinoiden ja tiedon maailmaan ensin kuuntelun kautta ja sitten lukutaidon mukaisesti kannustetaan lukemaan itseä kiinnostavia kirjoja. Kotona yhdessä lukeminen on tärkeää ja myös esimerkin näyttäminen lapsille lukemisesta. Koulussa yhteiset lukutavoitteet kannustaen ja tuodaan lukeminen näkyväksi osaksi jokaista arkipäivää.”
”Vanhempien oma innostus ja lukeminen. Vasta sen jälkeen tulee koulu.”
Kyselyn perusteella näyttää, että opettajajoukolla on hallussaan monipuolisia keinoja tukea lasten lukemista ja lukuintoa. Tueksi opettajat toivovat eniten innostavia ideoita kirjojen käsittelemiseen, käytännöllisiä keinoja lisätä lukemista arkeen, keinoja innostaa perheita lukemaan kotona sekä vinkkejä uudesta lastenkirjallisuudesta ja keinoja monikielisen oppijan lukemisen tukemiseen.
Kyselyn vastausten perusteella luodaan esi- ja alkuopetuksen Lukupolku-malli, joka tarjoaa tukea lukuinnon säilymiseen lapsen koulupolun merkittävässä nivelvaiheessa. Lukupolku-mallin kokoaa moniammatillinen työryhmä, ja valmis malli jaetaan valtakunnallisesti esi- ja alkuopetuksen ammattilaisten käyttöön. Kyselyvastaukset sisältävätkin aarreaitallisen hyväksi havaittuja keinoja innostaa lapsia lukemaan.
Opetushallitus rahoittaa Esi- ja alkuopetuksen Lukupolku -hanketta.