Lukumittaan on koottu asiantuntijatietoa lukemisesta ja eri-ikäisen lapsen kielenkehityksestä. Miksi on tärkeää lukea jo vastasyntyneelle? Miten lukemalla voi vaikuttaa puheen kehittymiseen? Miten ruokkia lapsen mielikuvitusta? Miten varhaislapsuuden lukukokemukset voivat helpottaa koulutietä?
Vastasyntynyt on valpas kuuntelija
Läheisten tutut äänet, niiden vaihteleva rytmi ja poljento ruokkivat jo lapsen kielitajua. Rikas äidinkieli on paras lahja, minkä vanhemmat voivat lapselleen antaa.
Puolivuotias kiinnostuu kirjasta aluksi leluna
Lapsi haistaa, maistaa ja retuuttaa kirjaa. Kartonkisen ensikirjan selkeät hahmot ja kirkkaat värit kiinnostavat. Päivittäiset hoitotoimet helpottuvat lorujen avulla.
1-vuotias rakastaa päivittäisiä lukuhetkiä
Rytmiset riimit ja riehakkaat leikkilorut ovat mannaa lapsen kehittyville aivoille ja puheen kehitykselle. Lyhyt lukuhetki tai univiisu rauhoittaa lapsen yöunille.
2–3 -vuotias sieppaa uusia sanoja
Lukuhetkistä tulee vuorovaikutteisia, kun aikuinen kyselee lapselta, mitä kirjan kuvissa näkyy ja tapahtuu. Keskittymiskyvyn kasvaessa voi siirtyä katselukirjoista kuvakirjoihin.
4–5-vuotias oppii saduista elämän aakkosia
Tarinoissa saa pelätä turvallisesti ja eläytyä monenlaisiin tunteisiin. Runot ja lorut houkuttavat lasta omiin kielileikkeihin.
6-vuotias lentää jo mielikuvituksen siivillä
Lapsi malttaa kuunnella pidempääkin tarinaa ja keskustelut yhdessä luetusta ovat antoisia hetkiä myös aikuiselle.
7-vuotias ottaa kirjaimet ja kirjat haltuun
Lapsi kiinnostuu kirjaimista ja haluaa jo itsekin lukea. Lukemaan oppiminen on juhlan arvoinen taito. Aikuisen ja lapsen lukuhetket ovat silti lapselle tärkeitä vielä pitkään.