MONIKU on maahanmuuttajataustaisille lapsiperheille tukea antava Espoon kaupungin pilottihanke. Palvelu on kehitetty operationaalisen tasa-arvon lisäämiseksi, ja sen painopiste on kuntoutuksen sijasta ennaltaehkäisevässä toiminnassa.
Espoon kaupungin MONIKU-palvelu lanseerattiin syyskuussa 2017. MONIKU on maahanmuuttajataustaisille lapsiperheille tukea antava pilottihanke. Palvelu on kehitetty operationaalisen tasa-arvon lisäämiseksi, ja sen painopiste on kuntoutuksen sijasta ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Kuukauden jälkeen projektin käynnistymisestä Espoon kaupungin MONIKU-palvelu aloitti yhteistyön Helsingissä toimivan Lukukeskuksen kanssa, kun Lue Lapselle -materiaalit käännettiin yhteisvoimin kuudelle eri kielelle, suomen-, ruotsin- ja englanninkielisten versioiden lisäksi.
Materiaalien käännösten määrä kasvaa pian viideksitoista, kun joukkoon lisätään vielä kuusi uutta käännösversiota. Lue Lapselle-materiaalit ovat olleet erittäin arvokas työkalu MONIKU-palvelulle. Esittelemme ne aina tapaamisissa monikielisten perheiden kanssa kun vauva on 6:n kuukauden ikäinen.
MONIKUn kohderyhmä ovat lapsiperheet, joissa puhutaan jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Palvelu keskittyy varhaisiän äidinkielellisen kehityksen tukemiseen ja lasten ja vanhempien väliseen vuorovaikutukseen. MONIKU-palvelun työntekijät rohkaisevat vanhempia säännölliseen vuorovaikutukseen lastensa kanssa, omalla äidinkielellä puhuen, lukien ja laulaen. Vaikka tämä onkin suhteellisen helppo rutiini omaksua, voivat monet arkielämän haasteet – kuten uupumus ja stressi – tulla esteeksi sen tielle. Valtaosa MONIKU-palvelua käyttävistä perheistä on perheitä, joissa toinen tai molemmat puolisoista ovat muuttaneet kotimaastaan Suomeen, joko ihmissuhteen, työn tai opiskelun takia, tai pakolaisena. Uuteen, vieraaseen maahan muuttaminen voi olla hyvin stressaavaa. Meillä tämän elämänmuutoksen kokeneilla on monta sarkaa edessämme, joista tärkeimpiä on uuteen kulttuurin integroituminen ja uuden kielen oppiminen. Niillä, jotka ovat muuttaneet Suomeen pakolaisina, on usein paljon suurempia haasteita, mm. usein hankitut traumat seuraavat perässä turvan tarjoavaan maahan asti. Monet pakolaisista myös elävät jatkuvan stressin alla odottaessaan, joskus vuosikausiakin, turvapaikkapäätöstään.
Mihin MONIKUa tarvitaan Vuonna 2016, eli vuotta ennen MONIKU-projektin aloittamista, Espoossa asuvista alle 1-vuotiaista lapsista 20,3% ja alle 7-vuotiaista 18,2% puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Väestöennusteiden mukaan monikielisten lasten määrä Espoossa kasvaa jatkuvasti. PISA-tulokset ovat osoittaneet, että maahanmuuttajataustaisten lasten kouluosaaminen on lähes kaksi vuotta keskitasoa jäljessä, vaikka monet heistä ovat osallistuneet varhaiskasvatukseen ja käyneet läpi suomalaisen perusopetuksen alkuvuodet. Tämän lisäksi muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuva espoolainen nuori on neljä kertaa todennäköisemmin vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle (Lehtinen 2018). Hyvien kielellisten taitojen kehittäminen luo lapsille enemmän mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti opiskeluun ja välttää syrjäytymistä.
Lapset, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, eivät saa heille vieraskielisestä kulttuuriympäristöstä riittävästi pohjaa äidinkielensä kielenkehitykseen. Nämä lapset tarvitsevat ylimääräistä tukea vanhemmiltaan, ja on tärkeää, että tässä vanhemmat itse saavat tukea ja tarvittavia resursseja.
Tilastollisten tutkimusten mukaan Espoossa maahanmuuttajataustaiset perheet ovat yliedustettuja kuntoutuspalveluissa, myös lasten hätäsijoituksien osalta. Perhetyön ja kotipalvelun kaltaisten, ennaltaehkäisevien palveluiden käyttäjinä nämä perheet ovat kuitenkin vastaavasti aliedustettuja. Jos ennaltaehkäisevä palvelumme ehtii hyvissä ajoin tavoittaa mm. stressin kanssa kamppailevat perheet, on todennäköistä, että kuntoutuspalveluiden tarpeen määrä laskee. Tällainen toimintamalli olisi mielekäs sekä inhimillisestä että taloudelliset realiteetit huomioivasta perspektiivistä katsottuna. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat huomattavasti pienempi kustannuserä kuin kuntoutukselliset toimenpiteet. Esimerkkinä voimme tarkastella yhtä kuntoutuspalvelua, puheterapiaa. Tilastojen mukaan vuonna 2016 puheterapiaa saavista espoolaislapsista 29% oli monikielisiä. Psykologin ja puheterapeutin yhteisvoimin antamaa tukea saavista monikielisten lasten osuus oli peräti 52%. Yksi puheterapiajakso maksaa Espoossa n. 1380 euroa. Lukuisten puheterapiajaksojen lisäksi tukea tarvitseville lapsille täytyy myös tuottaa ja räätälöidä palveluita terveydenhuollon, perhetyön ja lasten sosiaalipalveluiden piirissä. Kolme MONIKU-palvelun varhaisen tuen tapaamista maksaa yhteensä 222 e, ja näillä tapaamisilla on myös suora vaikutus lapsen vanhempien ja sisarusten hyvinvointiin (Lehtinen 2018).
MONIKUn hiljattain tekemän tilastoinnin mukaan maahanmuuttajataustaisten perheiden isistä suuri osa joko opiskelee tai on työtön. Tämä nostaa stressin ja köyhyyden riskiä näissä perheissä. Tähtäämme näiden ongelmien korjaamiseen asiakkaan tarpeet huomioivan palveluohjauksen kautta.
Jokaisessa MONIKU-tapaamisessa ohjaamme perheitä niiden palveluiden piirin, jotka vastaavat heidän tarpeitaan. Monenlaisia hyödyllisiä palveluita on tarjolla, sekä julkisella, yksityisellä että järjestöpohjaisella sektorilla, mutta palvelumme piiriin kuuluvat perheet ovat harvoin tietoisia tästä. Palveluohjauksessa on tärkeää hienotunteinen lähestymistapa, joka huomioi kulttuuriset tekijät. Jotkut asiakkaistamme voivat tulla maista, joissa viranomaiset eivät aina ole luotettavia, tai kulttuuripiiristä, jossa tietyistä aiheista, esim. mielenterveydestä, ei mielellään keskustella julkisesti. Tärkeä osa MONIKU-palvelua on perheelle tarpeellisten ja hyödyllisten palveluiden kartoittaminen ja määrittely. Yhteisten keskustelujen avulla on tarkoitus myös madaltaa
kynnystä ja lisätä avointa asennetta koskien sellaisten palveluiden, kuin perhetyön, kotipalvelun, aikuissosiaalityön ja mielenterveyspalveluiden käyttöä.
Ennaltaehkäisevän työn saralla MONIKU-palvelun antamalla äidinkielellisen kehityksen tuella on syytä olettaa olevan kauaskantoisia, positiivisia seurauksia. Kiintymyssuhdeteoriasta ja varhaisiän vuorovaikutuksen merkityksestä on saatavilla suuret määrät tutkimusaineistoa. Kun lapsen kielenkehitys on oman äidinkielen osalta riittävää, on tälle pohjalle helppoa rakentaa muuta kielellistä osaamista. Tämä tarkoittaa sitä, että omaa äidinkieltään hyvin taitava lapsi oppii suuremmalla todennäköisyydellä myös hyvin suomea sitten, kun osallistuu päivähoitoon. Suomen kielen taitaminen auttaa lasta mm. löytämään ikäryhmästään ystäviä ja menestymään koulussa.
MONIKU-tapaamisten sopimisesta huolehtivat neuvolan hoitajat. Neuvolan hoitaja myös osallistuu ensimmäiseen MONIKU-tapaamiseen, jonka jälkeen MONIKU-työntekijä ja asiakasperhe jatkavat tapaamista toisessa huoneessa. Kolmanteen tapaamiseen osallistuvat vain MONIKU-ohjaaja ja perhe. Ensimmäisessä MONIKU-tapaamisessa, lapsen ollessa 2kk vanha, keskitymme äidinkielen tärkeyteen ja vanhempien vuorovaikutukseen lapsensa kanssa, esim. puheen ja laulun kautta. Hiljattain saimme myös satuhierontaa koskevaa koulutusta, ja tarjoamme nyt myös tietoa ja materiaalia tästä vuorovaikutuskeinosta. Keskustelemme vanhempien kanssa myös ruutuajasta. Annamme tietoa siitä, miksi ruutuaika ei sovi alle 1-vuotiaille lapsille, rohkaisemme vanhempia välttämään ruutuajan antamista ennen kuin lapsi on 2-vuotias, ja keskustelemme vanhempien kanssa lasten ruutuajan määrän rajoittamisesta kun lapset kasvavat vanhemmiksi.
6:n kuukauden tapaamisessa keskustelemme lapselle ääneen lukemisen hyödyistä, annamme vanhemmille Lue Lapselle-materiaalit ja käymme niiden sisältämät tiedot ja ohjeet läpi yhdessä. Jotkut vanhemmista tulevat maista, joissa ”lukemiskulttuuri” on vahvempaa, kun taas joissain toisissa kulttuureissa saattaa korostua nimenomaan verbaalinen tarinankerronta. Joidenkin vanhempien omassa lapsuudessa heille tarinoita lukivat tai kertoivat vanhemmat, toiset ehkä ovat omakohtaisesti kokeneet, että tarinointi oli yhdessäoloa isovanhempien, setien tai tätien kanssa. Jotkut vanhemmista ovat saapuneet Suomeen sodan ja konfliktien repimiltä alueilta, joissa ei välttämättä ole ollut mahdollisuutta käydä koulua. Jotkut vanhemmista ovat lukutaidottomia, koska mahdollisuutta varhaiskasvatukseen ei ole ollut. Taustasta huolimatta rohkaisemme aina vanhempia lukemaan tai kertomaan tarinoita lapsilleen päivittäin. 10:n kuukauden tapaamisessa jatkamme edellisen tapaamisen keskustelua vanhempien ja vauvan välisestä vuorovaikutuksesta, lukemisesta, laulamisesta ja leikkimisestä, ja korostamme taas kuinka tärkeää on olla antamatta lapselle ruutuaikaa. Keskustelemme niistä ruutuaikaa koskevista suosituksista, jotka koskevat lasta tämän vartuttua vanhemmaksi, etenkin siitä, miten tärkeää on, että lapsi katsoo ohjelmia omalla äidinkielellään tai päivähoitopaikassaan käytetyllä kielellä. Keskusteleme monista eri tavoista, joilla lapsen oman äidinkielen kehitystä voidaan tukea lapsen aloitettua päivähoidon ja ollessa kouluikäinen. MONIKU-tapaamisissa keskustelemme myös perheen vanhempien lasten kielenkehityksestä. Voimme myös järjestää tapaamisia sellaisten perheiden kanssa, joissa on vanhempia lapsia. Tällaiset tapaamiset voisivat tapahtua lapsen ollessa 1-6-vuotias. Ohjaamme vanhempia suomen kielen kursseille ja muihin heidän koulutustaan ja työosaamistaan tukeviin palveluihin, ja jokaisen tapaamisen päätteeksi koostamme asiakkaalle räätälöidyn sähköpostin, joka sisältää heidän erityisten tarpeidensa mukaiset tiedot ja internet-linkit.
Räätälöity sähköposti voi mm. sisältää linkkejä varhaisiän vuorovaikutusta koskevaan esitteeseen ja videoon, tietoa perheen asuinalueella toimivista avoimista päiväkodeista ja leikkipuistoista, tietoa suomen kielen kursseista, tietoa monikulttuurisia pariskuntia koskevasta tuesta, kutsuja monikulttuurisiin perhetapaamisiin ja perheille suunnattuihin suomenkielistä ympäristöä hyödyntäviin opiskeluryhmiin.
Tapaamisissa tähdennämme myös oman äidinkielen tärkeyttä tunteidemme kielenä. Kun vanhempi puhuu lapselleen omalla äidinkielellään, tämä mahdollistaa vahvimman mahdollisen tunnesiteen syntymisen. Se myös auttaa sen sanavaraston luomisessa, jolla lapsi parhaiten voi ilmaista omat tunetensa. Tämä on äärimmäisen tärkeää lapsen kognitiivisten kykyjen kehityksen ja henkisen hyvinvoinnin takaamiseksi.
MONIKU-ohjaajat ovat koulutukseltaan sosionomeja. He ovat myös itse maahanmuuttajia. On koettu tärkeäksi, että palvelun työntekijöillä ja asiakkailla on samankaltaisia, yhteisiä kokemuksia koskien vieraaseen maahan muuttoa ja sinne kotiutumista. Oman maahanmuuttonsa kautta työntekijällä on jo entuudestaan tietoa niistä palveluista ja siitä ohjauksesta ja tuesta, jota asiakas saattaa tarvita. Jaettu maahanmuuttajatausta myös luo työntekijän ja asiakkaan välille pohjaa luottamukselle ja avoimelle kommunikaatiolle. MONIKU-tapaamisissa perheiden kanssa keskustellaan suomeksi tai englanniksi (Espoon kolmas virallinen kieli), sekä myös MONIKU-ohjaajien omilla äidinkielillä, esim. espanjaksi, italiaksi tai turkiksi. Tarvittaessa paikalle tilataan myös tulkki. Jo kahden ensimmäisen vuoden aikana MONIKU-projektin tuottamat tulokset ja sen saama palaute ovat olleet erittäin lupaavia. MONIKU on nyt vakiinnutettu palvelu, jonka kolme ohjaajaa työskentelevät monikielisten perheiden kanssa neuvoloissa ympäri eri puolilla Espoota. Palvelumme kehittyy jatkuvasti säännöllisen itsearviointimme kautta, jolla pyrimme löytämään parhaat mahdolliset keinot monikielisille perheille räätälöityä tukea varten.
Teksti: Michelle Kaila
(käännös Tuomas Kaila ja Michelle Kaila)
References Lehtinen, Hanna 2018. MONIKU-palvelu PowerPoint esitys. Pisä-tutkimus 2012.