Lukemisharrastukseen panostaminen on helppoa ja mainio lapsen kasvun tukemisen keino. Sen vaikutukset oppimiseen ja koulumenestykseen ovat kiistattomat [1]. Joskus useiden kielien läsnäolo tai merkitys oppimisessa ja kielenkehityksessä saattavat kuitenkin hämmentää kasvattajia, ammattilaisia ja perheitä.
Kotikieli ja äidinkieli ovat tärkeitä muiden kielien oppimiselle ja lukutaidon kehittymiselle. Siksi niiden merkitys on hyvä tunnistaa, kun monikielisen lapsen kielenkehitystä ja lukutaitoa tuetaan toisella kielellä. Äidinkieli on erityisen tärkeä kieli kokemusten kertomisessa ja identiteetin rakentamisessa [2]. Vaikka äidinkielen merkitys on erityinen, lukutaitoa kannattaa harjoittaa rinnakkain niillä kielillä, joita monikielisen lapsen kotona ja arjessa käytetään [3]. Mikään kieli ei ole uhka toiselle kielelle, vaan ne tukevat toisiaan.
Kodin ja varhaiskasvatuksen lukuympäristö on mahdollisuus kehittää ja rikastaa lapsen kielenkehitystä ja lukutaitoa. Lapselle kannattaa lukea paljon kirjoja, koska kirjojen kieli on arkipuhetta rikkaampaa. Se monipuolistaa myös lapsen ja aikuisen keskustelun kieltä ja sanastoa. [4.] Kirjallisuuden avulla lapsi saa rikkaammat mahdollisuudet rakentaa elämäänsä.
Tärkeää on, että kirjanlukutilanne on vuorovaikutuksellinen ja myös toiminnallinen. Tätä on käytännössä tapahtuva toiminnallinen kielitietoisuus. Siinä keskustellaan kirjan kuvista ja sanoista, tarkastellaan niitä eri kielin ja hullutellaankin luovasti. Kielitietoinen lukuympäristö on siis kaikenlaista toimintaa, kuten lukemista, kielenkäytön tilanteiden ja sanaston tietoista ja aktiivista havainnointia sekä vuorovaikutusta siitä, mitä on luettu ja mitä ymmärretty, mitä merkityksiä syntyy tai mitä jokin tarkoittaa. [5.]
Tee kirjanlukutilanteesta näin ollen aktiivinen: kysele, kerro lisätietoa, tarjoa erikielisiä käsitteitä ja anna lapsen opettaa sinua tai muita. [3, 6.] Minkä kielen lapsi tuo ryhmään mukanaan, miten hän oppii tekemään havaintoja eri kielistä, mitä hän voi opettaa ja kertoa muille, mitä lapsi haluaa sanoa luetusta? Näin ohjaat monikielistä lasta tietoisemmaksi kielten merkityksestä ja hän saa runsasta ja konkreettista tarttumapintaa siihen, mikä kielen rooli on [7, 8].
Monikielisissä ympäristöissä monikielistä lukutaitoa on hyödyllistä tehdä näkyväksi. Siihen on keinoja, joista koko yhteisö voi oppia. Niitä ovat esimerkiksi tervehdysten harjoitteleminen tai loruttelu eri kielillä: ne ovat kuin siltoja eri kieliin. Varhaiskasvatuksessa monikielisyyden tukeminen onkin arkea, sillä kielitietoiset toimintatavat sopivat pienillekin lapsille ja lapsi voi toimia myös oman kotikielensä asiantuntijana. [7, 8.]
Kotona ja varhaiskasvatuksessa voidaan kerätä arjen tekstejä ja tunnustella niitä eri kielin [7]. Miten vaikka sukat sanotaan ja kirjoitetaan eri kielillä? Entäpä ”sukat makkaralla” – huumori, arki ja kielten vertailu tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia oppia lukemaan ja käyttämään eri kieliä. [8, 9.]
Lukeminen on jokaisen lapsen oikeus ja on olennaista, että lapsi saa oppia lukemaan itselleen tärkeillä kielillä.
Opettaja tai vanhempi voi lukea lapsen avulla kirjallisuutta tai sanoja: lapsi voi toimia apuna ja opastajana aikuiselle tai toiselle lapselle: ”Kiinnostuksen osoittaminen ja uskallus lukea toisen kielellä, vaikka et itse sitä oikein osaisi, voisi ollakin erittäin tärkeä signaali lapsen tulevaisuuden kielenopiskelulle. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia kieltä!” [10.]
Monikielistä lukutaitoa täytyy harjoitella – siihen auttaa varhaiskasvatuksen ja monikielisen perheen yhteinen kiinnostus ja vuorovaikutuksen lisääminen lapsen kehittyvästä monikielisestä lukutaidosta [11]. On hyvä tiedostaa ja ohjata perheitäkin ymmärtämään, miten tärkeä oppimisen ja osallistumisen väline kieli lapselle on. Perheiden kannustaminen kotikielten ja valtakielen rinnakkaiseen harjoitteluun vähentää perheiden kokemaa hämmennystä siitä, että kotonakin voi lukea eri kielillä ja että lapsen kanssa voi oppia yhdessä.
Kirjoittaja: Maiju Kinossalo, KM, väitöskirjatutkija, asiantuntija Edu-O-Matic
Täältä löydät listan vinkkejä, joiden avulla voit edistää lapsen monikielistä lukutaitoa.
IKI-TARU | Tarinoilla lukijaksi. Hyppy tarinoihin -kirjanen eri kielillä.
Kinossalo, M., Villacís, I., & Tammelin, V. (2022). Monikielinen lukutaito – perheiden ja ammattilaisten toiveet, tarpeet ja haasteet monikielisessä toimintaympäristössä. Lukukeskus ry.
Suuntaa lukemiseen! Lukutaidon, lukukulttuurin ja lukuharrastuksen edistäminen Turun suomen- ja ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja alkuopetuksessa. #monikielisyys. Turun kaupunki.
Aerila, J.A. (2022). LUKUILO SYTTYY LUKUHETKESSÄ JA KASVAA DIALOGISESSA VUOROVAIKUTUKSESSA. Kirjoosi-hanke Rauman Pikkunorssi.