Lapsen kielen- ja puheenkehityksen perusta on lapsen ja vanhempien varhaisessa vuorovaikutuksessa. Lapsen kieli ja puhe kehittyvät, kun lapsen kanssaan ollaan, hänen kanssaan jutellaan, häntä kuunnellaan ja hänelle vastataan.
Lapsen kielen- ja puheenkehityksen perusta on lapsen ja vanhempien varhaisessa vuorovaikutuksessa. Lapsen kieli ja puhe kehittyvät, kun lapsen kanssaan ollaan, hänen kanssaan jutellaan, häntä kuunnellaan ja hänelle vastataan. Laulaminen, loruilu, tarinoiden kertominen ja lukeminen tukevat tätä kehitystä vauva- ja leikki-iässä. Lapselle lukeminen tukee puheen- ja kielenkehityksen lisäksi myös mielikuvitusta ja tunteiden käsittelyä sekä myöhempää koulumenestystä.
Lukeminen edesauttaa lasta mielikuvittelemaan asioita; hänen sanavarastonsa lisääntyy nopeasti ja on lopulta moninkertainen sellaisiin lapsiin nähden, joille ei lueta kirjoja ääneen. Tutkimusten mukaan lapselle lukeminen vahvistaa lapsen myöhempiä oppimisen taitoja koulussa. Lapsi kasvaa myös itsevarmemmaksi ja hän selviytyy joukossa paremmin kuin lapsi, jolle ei ole luettu. Jos lapselle kerrotaan iltasatu, hän nukkuu pitemmät yöunet. Kirjojen ja kertomusten lukeminen lisää keskustelutaitoja ja lapsi, jolle luetaan, lukee itse myös aikuisena. Myös se, että lapsi näkee vanhempiensa lukevan, edistää lapsen lukemisharrastusta.
Äitiysneuvolassa tuetaan lasta odottavia perheitä vanhemmuuteen kasvussa. Vanhemmille jaetaan muun muassa tietoa mielikuvien merkityksestä, varhaisesta vuorovaikutuksesta, vauvan hoidosta, imetyksestä, vauvan itkusta, unesta, ja rutiinien merkityksestä. Tuleville vanhemmille kerrotaan siitä, että vauvalle kaikkein tärkeintä on, että hänellä on sylissä pitävä, vauvan viesteihin sensitiivisesti vastaava ja vauvaan kiintyvä vanhempi.
Lastenneuvolassa lapsen kehitystä seurataan ja kehityksen vaiheista puhutaan vanhempien kanssa proaktiivisesti kaikissa terveystarkastuksissa. Lapsen synnyttyä neuvolan terveystarkastuksissa tuetaan vuorovaikutusta eli vauvan kanssa olemista sekä myös vanhemman oman äidinkielen käyttöä alusta lähtien. Lapsen perusturvallisuus rakentuu varhaisvuosien aikana niistä kokemuksista, joissa lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja hoivatuksi omien yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Neuvolan terveydenhoitaja ohjaa lapsen kielen ja puheen kehittymisen kysymyksissä jokaisella tapaamiskerralla iän- ja tarpeenmukaisesti.
Vanhemmille kerrotaan, että jo pieni vauva nauttii katselu- ja lorukirjoista. Lapsi nauttii tarinoista ja jaksaa kuunnella, kun aikuinen lukee tai kertoo lapselle erilaisia tarinoita. Lapsen kannalta kirjojen ääneen lukemisessa toteutuu samalla kertaa useampi tarve: läheisyyden, yhdessä tekemisen, yhdessä koetun ilon ja jännityksen sekä sanojen, kielen ja puheen oppimisen tarve.
Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevaa ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan. Vanhempien, isovanhempien ja muiden läheisten kiinnostus kirjoihin ja lukemiseen vaikuttaa myönteisten asenteiden ja lukutaidon perustan syntymiseen. Tutkimusten mukaan vain neljännes vanhemmista lukee usein lapsilleen. Lukemisesta kannattaa tehdä jokaisen lapsiperheen arkeen rakas rutiini. Ääneen lukeminen auttaa vanhempia olemaan läsnä lapselleen tässä ja nyt. Samalla lapsi saa tarvitsemansa läheisyyden sekä taitoja, joita tarvitsee myös myöhemmin elämässään.
Tuovi Hakulinen, Dosentti, tutkimuspäällikkö, Lapset, nuoret ja perheet –yksikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, @HakulinenTuovi
Anni Mäkinen, TtM, erityissuunnittelija (Helsinki Apotti), Perhe- ja sosiaalipalvelut, Helsingin kaupunki, @AnniHMakinen