Miksi jo vauvalle kannattaa lukea? Kokosimme Vauvan päivän kunniaksi ajankohtaista perustietoa ääneen lukemisen ja varhaisen kielellisen kehityksen yhteyksistä.
Lapsen varhaista kielenkehitystä on tutkittu paljon ja se kiinnostaa tutkijoita yhä. Eikä ihme – varhaisilla kielellisillä taidoilla on pitkäaikaisia vaikutuksia lapsen elämään: pikkulapsen sanavaraston koon ja myöhemmän koulumenestyksen välillä on havaittu selvä yhteys. Lukukeskus edistää ääneen lukemista ja luo pohjaa lasten lukutaidolle jo seitsemättä vuotta Lue lapselle -ohjelmallaan.
”Elämme yhteiskunnassa, joka perustuu kieleen ja lukutaitoon. Kieli on portti lukutaitoon ja koulutukseen”, totesi Edinburghin yliopiston tutkija Barbola Skarabela maaliskuussa 2023 Scottish Book Trustin webinaarissa, joka käsitteli varhaista kielenoppimista. On aikuisten tehtävä turvata jokaisen lapsen lukutaidolle mahdollisimman hyvä pohja.
Lasten kielelliset taidot alkavat eriytyä jo varhain. 2-vuotiaan osaama sanamäärä ennustaa myöhempää lukutaidon kehitystä ja koulumenestystä. PIRLS 2021 -tutkimuksen mukaan lapsen varhaiset kielitaidot ennen koulun alkua ennustivat merkittävästi parempaa suoriutumista 4. luokan lukutaitotesteissä. Myönteisesti vaikutti myös lukemiseen liittyvän toiminnan harrastaminen kotona ennen kouluikää. (PIRLS 2021, 55-58.)
Lasten välillä on havaittu merkittäviä eroja opitussa sanamäärässä, jonka pohjalle uusikin sanavarasto alkaa kasvaa. 2-vuotiaana lapsi osaa käyttää aktiivisesti 100–300 sanaa. Sanamäärän karttumiseen alle 2-vuotiaana vaikuttaa lapsen kieliympäristö. Erityisesti vanhemman ja lapsen vuorovaikutus vaikuttaa lapsen sanavaraston kokoon.
On tärkeää, että yksisuuntaisen vauvalle puhumisen sijaan pyritään puhumaan yhdessä vauvan kanssa. Tähän kuuluu aito vuorovaikutteisuus ja läsnäolo lapsen kanssa. Kun vanhempi reagoi lapsen toimintaan ja ääntelyyn, lapsi alkaa ymmärtää olevansa vuorovaikutteinen olento. Yksinkertaisimmillaan vanhempi voi toistaa lapsen äännähdyksiä ja näin ”keskustella” vauvan kanssa.
Hoivapuhe (infant-directed speech) eli lepertelevä vauvalle puhuminen tukee vauvan kielen oppimista. Hoivapuheen hitaampi ja selkeämpi puhetapa, yksinkertainen sanasto ja lyhyet, yksinkertaiset lauseet auttavat vauvaa painamaan sanoja mieleen. Pikkulasten kanssa käytettävät helpot sanat kuten hauva, heppa tai pipi auttavat muistamaan sanat paremmin. Myös sanojen ennustettavuus ja toisto auttavat lasta oppimaan uusia sanoja.
Laitteet ja ruutuaika puolestaan voivat häiritä merkittävästi kasvokkaista vuorovaikutusta lapsen kanssa. Ruutuajan on havaittu hidastavan alle kouluikäisen kielellistä kehitystä, jos lapsi joutuu viettämään paljon aikaa yksin ruutujen äärellä tai jos äiti viettää paljon ruutuaikaa, huomattiin Helsingin yliopiston Leinikki-tutkimushankkeessa (Mustonen ym. 2022). Ruutuaikaa on siis hyvä pyrkiä rajaamaan tai ainakin tehdä siitä lapsen ja aikuisen yhteistä, vuorovaikutteista ajanvietettä.
Vauvan ensimmäisinä kuukausina lorukirjat auttavat vanhempaa olemaan vuorovaikutuksessa vauvan kanssa. Lapsi alkaa ottaa katsekontaktia ja hymyillä 2–3 kuukauden iässä, mutta tätä ennen vuorovaikutuksen luominen on kokonaan vanhemman vastuulla. Juteltavaa ei tarvitse koko ajan keksiä itse, kun välillä voi tukeutua valmiisiin loruihin ja hellitellä lasta.
Lastenkirjoissa on samankaltaisia piirteitä kuin hoivapuheessa, joten ne tukevat hyvin lapsen kielenkehitystä ja vuorovaikutteista lukemista. Lisäksi niissä korostuu kielen poljento ja rytmi. Tuttujen kirjojen lukeminen on lapselle mieluista, koska hän pystyy arvaamaan ennalta, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Ääneen lukemisesta kannattaa tehdä päivittäinen rutiini. Tutkitusti 1–2-vuotiailla päivittäinen yli 11 minuutin lukeminen vahvistaa myöhempää lukutaitoa 8–11-vuotiaana. (Skarabela, 2023)
Lapselle kannattaakin lukea ääneen juuri lastenkirjoja ja jättää aikuisten kirjat vanhemman omiin lukuhetkiin. Vanhemman iloksi monissa lastenkirjoissa on Markku Löytösen (2023) sanoin useampi lukupinta, eli itse tarinan lisäksi juuri aikuista lukijaa puhuttelevia piirteitä, kuten huumoria tai suuria ajatuksia elämästä.
Sikiö alkaa prosessoida puheääniä jo 24-viikkoisena. Tutkimuksessa raskausviikoilla 33–37 äidin säännöllisesti ääneen lukema loru tuli sikiölle tutuksi ja laski tämän sykettä myös muiden kuin äidin lukemana. Lisäksi lapsi oppii tunnistamaan raskausaikana kuulemiensa kielten piirteitä, kuten intonaatiota, rytmiä ja painotuksia. Siksi vauva kuuntelee itselleen tuttua kieltä mieluummin kuin tuntemattomia kieliä. Lauluissa ja riimirunoissa kielen piirteet tulevat hyvin esiin.
Raskausaikana kannattaa siis keskustella paljon muiden kanssa, ja vatsallekin voi hyvin lukea loruja!
Teksti: Vilma Tammelin, hankeasiantuntija, Lukukeskus
Skarabela, Dr. Barbola (2023). Why language in the early years matters? Webinaari 29.3.2023, Scottish Book Trust.
Kaisa Leino, Marjo Sirén, Kari Nissinen & Eija Puhakka: Puoli tuntia lukemista. Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus PIRLS 2021. Koulutuksen tutkimuslaitos 2023. DOI: https://doi.org/10.17011/ktl-t/37.
Löytönen, Markku (2023). Pintatasolta syvemmälle …eli kuinka tukea oppilaan narratiivista osaamista. Onnimanni 2/2023, s. 43.
Mustonen, Riikka, Ritva Torppa & Suvi Stolt (2022). ”Screen Time of Preschool-Aged Children and Their Mothers, and Children’s Language Development” Children 9, no. 10: 1577. https://doi.org/10.3390/children9101577
Puttonen, Mikko (2023). Miten runsas ruutuaika vaikuttaa lapsen kieleen? Tiede-lehti 4/2023 ja Helsingin Sanomat 14.6.2023: https://www.hs.fi/tiede/art-2000009303382.html
Lue Tuovi Hakulisen ja Anni Mäkisen artikkelista lisää lukemisen merkityksestä pienen lapsen ja vanhemman vuorovaikutukselle sekä neuvolan keinoista tukea sitä.