Lapsille lukeminen on tärkeää monella tapaa: rentoutumista, mielikuvituksen lentoa ja lukuinnon sytyttämistä. Lapselle lukeminen tukee vahvasti myös taitoja, joita tarvitaan hyvän lukutaidon saavuttamiseen, kuten ymmärtämisen taitoja ja sanavaraston kehittymistä.

Lapsen kielellisiä taitoja kehittää se, että lukuhetkeen liitetään keskustelua luetusta – kysymyksiä ja lapsen aloitteisiin tarttumista. Kielellisiä taitoja edistävän keskustelun avuksi on kehitetty tutkimusperustainen dialogisen lukemisen menetelmä. Menetelmä sopii kotona, varhaiskasvatuksessa tai koulussakin pidettäviin lukuhetkiin.

Mitä dialoginen lukeminen tarkoittaa ja miten käytännössä luetaan dialogisesti?

Dialogiset lukuhetket ovat kehitetty lisäämään vuorovaikutusta aikuisen ja lasten välille ja siten edistämään lasten kielellisten taitojen kehittymistä. Runsas keskustelu edistää lasten lukuhetken roolin kehittymistä tarinan kuuntelijasta tarinan kertojaksi.

Vuorovaikutusta lisätään lukuhetkiin esittämällä avoimia kysymyksiä tarinan hahmoista ja tapahtumista sekä rinnastamalla tarinassa esiintyviä asioita ja tapahtumia lasten omiin kokemuksiin. Avoimet kysymykset johdattelevat lapsia vastaamaan monisanaisemmin kuin suljetut kyllä- tai ei -kysymykset.

Kysymysten ennalta suunnitteleminen auttaa aikuista esittämään lapsen kehitystasolle soveltuvia kysymyksiä – helpompia konkreettia kysymyksiä ja kognitiivisesti haastavampia päättelykysymyksiä. Kysymysten määrää voidaan lisätä vähitellen, kun vuorovaikutteisuus lukuhetkissä tulee lapsille ja aikuisille tutummaksi.

Dialoginen lukuhetki rakentuu yhteisistä keskusteluista tarinan äärellä

Varhaiskasvatuksessa dialogiset lukuhetket toteutetaan pienryhmissä, jotta jokaisen lapsen osallistumista ja kielellisten taitojen vahvistumista voidaan tukea yksilöllisemmin kuin koko ryhmän lukuhetkissä. Lisäksi pienryhmässä lapsi saattaa rohkaistua aikuisen tukemana osallistumaan yhteiseen keskusteluun, mitä ei välttämättä tapahtuisi koko ryhmän yhteisessä toiminnassa.

Lukuhetket suositellaan aloitettavan yhteisellä keskustelulla esimerkiksi kirjan kannen kuvista ja pohtimalla tarinan hahmoja ja tulevia tapahtumia jo ennen varsinaista lukemista. Näin herätellään lasten kiinnostuneisuutta ja tarkkaavaisuuden suuntaamista tarinaan ja siitä käytävään yhteiseen keskusteluun.

Varsinainen tarinan lukeminen tapahtuu eläytyvästi ja lyhyitä lukuosuuksia kerralla edeten, minkä jälkeen lasten kanssa pysähdytään käsittelemään tarinaa yhteisen keskustelun kautta. Menetelmän keskiössä on lasten aloitteisiin tarttuminen herkästi ja joustavasti lukuhetken aikana. Tämä tukee lasten osallistumista sekä kokemusta siitä, että he tulevat kuulluiksi ja nähdyiksi. Siksi lukemisen ohessa on tärkeää huomioida myös lasten sanattomat viestit ja vuorovaikutukseen liittyvät aloitteet.

Lopuksi, tarinan lukemisen jälkeen palataan vielä hetkeksi muistelemaan tarinan tapahtumia ja kannustetaan sekä rohkaistaan lapsia kertomaan tarina uudelleen omin sanoin.

Esimerkkejä avoimista kysymyksistä:

· Mitäs tässä (kirjan) kuvassa tapahtuu?

· Miltä Nalle Puhista nyt tuntuu?

· Miksi Ihaa on surullinen?

· Mitäköhän Nalle Puh ja Ihaa aikovat seuraavaksi tehdä?

· Mitä sinä muistat tästä Nalle Puh tarinasta?

· Muistatko mikä on Nalle Puhin suosikkiherkku?

· Missä sinä olet maistanut hunajaa? Miltä se maistui?

Aikuinen voi auttaa lapsia vastaamaan kysymyksiinsä vihjeistämällä esimerkiksi alkutavuilla, käyttäen kehonkieltään, kuvia tai muita saatavilla olevia materiaaleja, jotka edistävät lasten tarinan ymmärtämistä.

Lukuhetken aikana havainnoidaan lasten keskittymistä ja tarkkaavaisuuden suuntaamista tarinaan ja tarvittaessa keskeytetään lukeminen ja jatketaan tarinaa toisella kerralla, kun lapset ovat virkeämpiä ja vastaanottavaisempia uusien asioiden oppimiseen. Näin säilytetään lukuhetket myönteisinä kokemuksina lapsille.

Lukuhetket kehittyvät lapsilähtöisemmiksi

Kun lasten aloitteita lukuhetkissä huomioidaan herkästi ja joustavasti, kehittyvät lukuhetket vähitellen aikuisjohtoisemmista lapsilähtöisemmiksi. Näin osoitetaan lapselle, että aikuinen on kiinnostunut hänen ajatuksistaan ja mielipiteistään.

Aikuinen kannattelee ja kuljettaa yhteistä keskustelua lasten kanssa esittäen heidän vastaustensa jälkeen jatkokysymyksiä (esim. miten tai miksi). Näillä kysymyksillä edistetään lasten kehittyvää ajattelutaitoa sekä harjoitellaan asioiden selittämistä ja päättelytaitoja.

Keskustelu tuottaa aikuiselle tärkeää tietoa lasten kielen kehityksen vaiheesta ja tarinan ymmärtämisen taidoista sekä parhaimmillaan syventää aikuisen ja lasten välistä vuorovaikutussuhdetta. Yhteiset keskustelut voivat myös auttaa aikuista oppia tuntemaan lapsia paremmin, kun he sanoittavat ajatuksiaan näkyvämmäksi.

Vahvat varhaiset kielelliset taidot tukevat lukutaidon kehittymistä

Yhteiset lukuhetket lasten kanssa ovat tärkeitä edistämään heidän osallistumistaan ja kielellisiä taitojaan sekä vahvistamaan heidän kehittyvää lukukiinnostustaan. Jo varhaiskasvatusiässä on tärkeää tukea kehittyvän lukutaidon, erityisesti luetun ymmärtämisen, kannalta keskeisiä kielellisiä taitoja, kuten sanavarastoa, kuullun ymmärtämistä ja päättelytaitoja.

Kehittyneemmän sanavaraston myötä lapsi alkaa paremmin ymmärtämään luettua tekstiä sekä tuottamaan päätelmiä. Siten myös keskustelut tarinasta monipuolistuvat. Varhainen lukukiinnostuksen tukeminen on myös olennaista lukutaidon kannalta. Myönteinen suhtautuminen lukemiseen saa lapsen tarttumaan kirjoihin myös kouluiässä, mikä edistää hyvän lukutaidon kehittymistä.

Aikaa leikille ja luovuudelle lukuhetkissä

Tarinat voivat herätä eloon aivan uudella tavalla lasten mielikuvituksen johdosta, kun lukuhetket toteutetaan kiireettömästi ja niissä järjestetään tilaa myös lasten luovuudelle. Tarinan ymmärtämisen kannalta keskeisiä tapahtumia voidaan leikkiä lukuhetken aikana ja parhaimmillaan lapsia kiinnostaneet tapahtumat kulkeutuvat myös heidän leikkeihinsä.

Teksti: EDUCA-lippulaivan väitöskirjatutkija, KM, Tiia Lindfors ja CRITICAL-hankkeen väitöskirjatutkija, KM, Emmi Ulvinen

Lisätietoa:

· CRITICAL – Teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita kriittisen lukemisen tukemiseen internetin aikakaudella -hanke (nro 35849) on osa Strategisen neuvoston rahoittamaa LITERACY-ohjelmaa.

· Suomen Akatemian rahoittaman EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivan (nro 358924) tavoitteena on edistää koulutuksen kehittämistä tutkimustiedon avulla ja tukea tietoperusteista johtamista.