Riittävän hyvä arki – polku perheiden hyvinvointiin

Yksi perheiden hyvinvointia tukevista keskeisistä tekijöistä on yhteinen aika ilman suorittamista. Lapsi muistaa vielä aikuisenakin yhteiset rauhalliset hetket vanhempansa kanssa lempikirjansa parissa.

Arki lapsiperheessä on usein täynnä aikatauluja, ohjelmien yhteensovittamista ja rutiineja. Silti juuri arjen pienet, mutta merkitykselliset läsnäolon hetket luovat pohjan perheiden hyvinvoinnille. Lapsi muistaa vielä aikuisenakin yhteiset rauhalliset hetket vanhempansa kanssa lempikirjansa parissa.

Riittävän hyvä arki ei tarkoita täydellisyyttä, vaan pikemminkin tilaa ja aikaa asioille, jotka tuovat iloa, yhteenkuuluvuutta ja rauhaa. Miten tällainen arki rakennetaan? Mikä merkitys kiireettömillä yhteisillä hetkillä on lapsiperheiden elämässä?

Kuka määrittää riittävän hyvän?

Usein tuntuu, että ulkopuolelta tulevat odotukset ja vertailu muihin ohjaavat käsityksiämme siitä, millainen arjen tulisi olla. Kuvitelma hyvästä arjesta voi olla siisti koti, lapsilla harrastuksia ja ystäviä yllin kyllin – aikuisetkin luovivat perhe-elämän ja työn välillä kuin kapteeni merellä konsanaan. Todellisuudessa riittävän hyvä arki on paljon yksinkertaisempaa: sitä määrittävät perheenjäsenten tarpeet ja voimavarat.

Vanhempien on tärkeää tunnistaa, ettei kukaan ulkopuolinen voi lopulta sanoa, mikä on juuri heidän perheelleen riittävää. ”Riittävän hyvä” tarkoittaa, että perustarpeet, kuten uni, ravinto ja turvallisuus ovat kunnossa, mutta myös sitä, että perheenjäsenet tuntevat itsensä rakastetuiksi ja arvostetuiksi sellaisena kuin ovat. Täydellisyyttä ei tarvita.

Pysähtymisen voima kiireisen arjen keskellä

Yksi perheiden hyvinvointia tukevista keskeisistä tekijöistä on yhteinen aika ilman suorittamista. Kiireettömät hetket, kuten yhteinen lukutuokio, ruokailu tai juttelu päivän tapahtumista tarjoavat mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja kuulluksi tulemiseen. Tällaiset hetket auttavat vanhempia ja lapsia pysähtymään arjen kiireiden keskellä ja luovat perustan turvalliselle ja avoimelle perhedynamiikalle.

Erityisesti yhteiset lukuhetket ovat arvokas tapa lisätä lapsen ja aikuisen välistä vuorovaikutusta. Yhdessä uppoutuminen tarinan taikapiiriin luo perhearkeen rauhaa ja yhteenkuuluvuutta, vaikka muu arki tuntuisi kiireiseltä. Tarinat tarjoavat tilaisuuden keskustella lapsen kokemusmaailmaan liittyvistä teemoista, kuten tunteista, pelosta tai unelmista. Ne voivat avata uusia näkökulmia ja antaa perheelle yhteisen kielen, jolla puhua elämän suurista ja pienistä kysymyksistä.

Kun vanhempi lukee lapselle, lapsi tuntee olevansa tärkeä ja huomioitu. Kokemus vahvistaa lapsen itseluottamusta ja tunnetta siitä, että häntä arvostetaan. Kun lapsi on oppinut itse lukemaan, yhteisiä hetkiä voi viettää niin, että perheenjäsenet lukevat kirjaa ääneen vuorotellen ja samalla lukutaito paranee.

Armollisuus vanhemmuudessa

Riittävän hyvä arki antaa tilaa epätäydellisyydelle ja hetkistä nauttimiselle. Vanhemmuuteen kuuluu usein tunne, että pitäisi jaksaa enemmän, olla parempi tai tarjota lapsille jatkuvasti uusia virikkeitä. Kuitenkin perheen hyvinvointi syntyy yksinkertaisista asioista: läsnäolosta ja kuuntelusta.

On tärkeää muistuttaa itseään, että riittävän hyvä vanhemmuus on aivan tarpeeksi. On sallittua olla väsynyt, epävarma ja epätäydellinen. Tärkeintä on rakkauden osoittaminen ja halu olla lapselle läsnä.

Lähtökohtia riittävän hyvän arjen rakentamiseen

Riittävän hyvää arkea ei synnytä yksittäiset suoritukset vaan kokonaisuus, jossa yhdistyvät pienet, merkitykselliset hetket ja realistiset odotukset. Tässä muutamia elementtejä, jotka voivat auttaa lapsiperheiden arjen rakentamisessa:

    • Aikataulujen joustavuus: Joustavien rutiinien avulla arki pysyy hallinnassa, mutta sallii tilaa myös yllätyksille ja levolle. Joskus joustavuus tarkoittaa sitä, ettei koulun ja kodin ulkopuolella ole aikatauluja, vaan keskitytään palautumiseen juuri niillä tavoilla, mitkä omassa arjessa toimivat.
    • Yhdessä vietetty aika: Lapsille tärkeintä on usein se, että vanhemmat ovat läsnä. Yhteiset lukuhetket, ruokailut tai leikit jäävät mieleen merkityksellisinä hetkinä, joiden toteuttaminen ei vaadi suuria valmisteluja. Tässäkin laatu korvaa määrän – myös aikuisen on hyvä kuunnella itseään – milloin ja kuinka paljon pystyy olemaan oikeasti läsnä. Läsnäolo on taito, jota voi harjoitella – alkuun vaikka 15 minuuttia kerrallaan.
    • Oman ajan ja jaksamisen huomioiminen: Vanhempien hyvinvointi on avain perheen hyvinvointiin. Riittävä lepo, omien tarpeiden tunnistaminen ja avun pyytäminen silloin, kun se on tarpeen, ovat osa hyvää arkea. Jos pidät lukemisesta, varaa lukutuokiolle vakioaika, vaikkapa 20 minuuttia illan hiljaisina tunteina.
    • Rento suhtautuminen kotitöihin: Täydellisyyden tavoittelu kotitöissä voi kuluttaa voimavaroja. Joskus pyykit voivat odottaa, ja on aivan riittävän hyvää, että koti on siisti sen verran, että siellä pystytään toimimaan. Kukaan ei voi ulkopuolelta määrittää mikä on riittävän siistiä.

 

Lopuksi

Riittävän hyvä arki ei ole kilpailu eikä tavoite, johon pitäisi pyrkiä joka hetki. Se on elämää, jossa perhe toimii omien vahvuuksiensa ja voimavarojensa mukaan. Tärkeintä on löytää ne asiat, jotka luovat iloa, läheisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta juuri teidän perheellenne.

Miettikää yhdessä, mistä kirjoista pidätte ja mitä voisitte lukea ääneen. Mikä kirja saa teidät nauramaan, mikä rauhoittaa, mikä herättää jännitystä, mikä lohduttaa? Jokaiselle on oma paikkansa.

Anna itsellesi lupa pysähtyä ja nauttia perheesi seurasta. Pienet askeleet omannäköisen hyvän arjen suuntaan voivat johtaa suuriin muutoksiin – alkaen juuri tästä hetkestä.

Teksti:

Heidi Multanen

Lapsi- ja nuorisotyön kehittämispäällikkö, Suomen Setlementtiliitto ry

Milla Rekola

Lapsi- ja nuorisotyön koordinaattori, Suomen Setlementtiliitto ry

Tilaa uutiskirjeemme