Vauvaperheille neuvoloissa vuodesta 2019 jaetun Lukulahja lapselle -kirjakassin vaikutuksia on seurattu vaikuttavuuskyselyin. Keväällä 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi tuhat (1 008) 0–5-vuotiaan lapsen vanhempaa. Kyselyn toteutti Innolink ja sen päätulokset on koottu omaan artikkeliinsa. Erilliseen palautekyselyyn vastasi 215 neuvolan terveydenhoitajaa.

Vaikuttavuusselvityksen ohessa kartoitettiin laajemmin lapsiperheiden arjen lukutottumuksia. Selvitys tarjoaa ajankohtaisen katsauksen lapsiperheiden lukemiseen Suomessa. Aiemmat vastaavat kyselyt on tehty vuosina 2021 ja 2018.

Vanhempien mukaan valtaosa lapsista pitää kirjoista ja lukemisesta

Kaikista kyselyyn vastanneista vanhemmista lähes kaksi kolmasosaa kertoo lukevansa lapselleen vähintään kerran päivässä. Tyypillisesti perheiden lukuhetket kestävät alle 20 minuuttia, ja 3-5-vuotiaiden kanssa ne ovat hieman pidempiä.

Yleisin lukuhetken ajankohta on ennen nukkumaanmenoa, jolloin lapsen kanssa kertoo lukevansa 76 % vastaajista. Seuraavaksi eniten vastaajat kertoivat lukevansa miten milloinkin ilman erityistä ajankohtaa (43 %), ajankuluksi odottaessa (33 %) ja matkalla (30 %). Moni mainitsi lukevansa myös aamulla herättyään tai ruokailun yhteydessä. Etenkin matkalla lukeminen on yleistynyt edellisestä mittauskerrasta 2021.

Lähes kaikki vanhemmat arvioivat, että heidän lapsensa pitää kirjoista ja lukemisesta: 64 % vastaajista kertoo lapsen hakeutuvan itse kirjojen pariin ja 32 % kertoo lapsen pitävän kirjoista ja lukemisesta, kun vanhempi ohjaa hänet lukuhetken pariin. Lapsen oma kiinnostus kirjoihin korostuu myös kysyttäessä tyypillisintä syytä lukuhetkeen. 40 % vanhemmista kertoo, että yleisin syy lukuhetkelle lapsen kanssa on lapsen oma toive. Lisäksi moni kertoo lukevansa ensisijaisesti rauhoittaakseen lasta, yhteisen ajan vuoksi tai löytääkseen helppoa ajanvietettä.

Moni vanhempi haluaisi lukea enemmän lapselleen

Kaikista vastanneista vanhemmista 44 %  kokee lukevansa liian harvoin lapselleen siitä huolimatta, että lähes kaksi kolmesta vastaajasta kertoo lukevansa lapselleen säännöllisesti, vähintään kerran päivässä. Vastaajat toivovat lukemisen tueksi tai innoittamiseksi apua eniten neuvolasta: neuvolasta toivotaan sopivia lastenkirjoja sekä tietoa lukemisen hyödyistä.

Vastanneista vanhemmista 1 % ei lue lainkaan ääneen lapselleen ja 3 % kertoo lukevansa lapselle harvemmin kuin kerran viikossa. Vähiten lukevista suurin osa haluaisi lukea lapselleen enemmän, sillä heistä 83 % kokee lukevansa liian harvoin lapselleen. Ajanpuute on yleisin mainittu syy lukemattomuuteen. Vähiten lukevat toivovat tukea lukemiseen ensisijaisesti neuvolasta, päiväkodista ja koulusta. Osa kertoo tarvitsevansa apua lukivaikeuksiin.

Yleisimmin kodeissa on vanhempien arvion mukaan 11-35 lastenkirjaa (45 % vastaajista). Kaksi kolmasosaa vastaajista kertoo, että lapsi on saanut kirjoja lahjaksi, niitä on hankittu kirjastosta ja ostettu itse. Vuodesta 2018 on yleistynyt kirjojen hankkiminen käytettynä tai kirpputorilta.

8 %:lla vastaajista on korkeintaan viisi lastenkirjaa kotona, ja kaikkein pienituloisimmilla oli tyypillisemmin hieman vähemmän kirjoja. 18 % kaikista vanhemmista ei ollut käynyt lasten kanssa yhdessä kirjastossa. Ilman kotoa valmiiksi löytyviä tai kirjastosta lainattuja kirjoja mahdollisuudet arkisiin lukuhetkiin kapenevat.

Perheiden lukutottumuksiin vaikuttavat monet tekijät

Vanhemmat arvioivat, että lapselle lukemisen määrään tai lukemistapoihin vaikuttavat eniten uutisointi lukemisen hyödyistä (43 % vastaajista) ja lukemisen tärkeydestä kertominen neuvolassa (41 % vastaajista). Kolmasosa kertoi päiväkodista saadun tiedon lukemisen tärkeydestä vaikuttaneen lukemiseen lapsen kanssa.

Lähes neljäsosa vastaajista nostaa valmiiden vastausvaihtoehtojen rinnalle syitä, jotka saavat lukemaan lasten kanssa riippumatta siitä, mistä kautta on saatu tietoa lukemisen hyödyistä. Näitä syitä ovat kirjoista nauttiminen (sekä aikuisen että lapsen näkökulmasta), vanhempien lukemismuistot omasta lapsuudesta ja se, miten lukemisen on huomattu vaikuttavan lapseen positiivisesti. Vanhempien vastausten perusteella sukupolvelta toiselle siirtyvä lukemistapa ja omat myönteiset kokemukset kirjojen parissa näyttävät innostavan monia perheitä lukemiseen.

Perheen matalampi tulo- ja koulutustaso riskitekijänä vähäisemmälle lukemiselle

Perheen sosioekonomisen aseman ja lasten lukutaidon yhteyden on huomattu vahvistuneen viimeisimmissä kouluikäisten lukutaitomittauksissa. Sen vuoksi peilasimme tämän selvityksen kyselyvastauksia vastaajien ilmoittamiin tietoihin kotitalouden vuosituloista ja kyselyyn vastanneen vanhemman koulutustasosta.

Tässä kyselyssä alemmissa tuloluokissakin* vastaajista valtaosa on aktiivisia lapsilleen lukijoita. Tulot ja koulutus eivät vaikuta yksittäisten lukuhetkien pituuteen. Kuitenkin lukuhetkien tiheys, yhteiset kirjastokäynnit lapsen kanssa ja kirjojen määrä kotona ovat alempien tulo- ja koulutusryhmien vastaajilla keskimääräistä vähäisempiä.

*Alemmissa tuloluokissa kotitalouden vuositulot alle 15 000 tai 15 000-35 000 euroa. Tässä vastaajaryhmässä valtaosalla vanhemmista oli korkeintaan ammatillinen koulutus ja 40 % oli yhden aikuisen perheitä. Lisäksi erikseen tarkasteltiin tämän ryhmän korkeintaan perusasteen käyneitä vastaajia.

Alempien tuloluokkien vastaajista 51 % kertoo lukevansa lapselle vähintään kerran päivässä ja 30 % useita kertoja viikossa (vrt. keskiarvot 64 % ja 27 %). Selvästi useampi, 13 % vastaajista (vrt. ka 4 %), lukee lapselleen harvemmin kuin kerran viikossa. Kirjastossa lapsensa kanssa on käynyt hieman keskimääräistä harvempi, 76 % vastaajista (vrt. ka 82 %). Tässä ryhmässä vastaajat kertovat lukemistottumuksiin lapsen kanssa vaikuttaneet etenkin omien periytyneiden tottumusten, sen että itse pitää lukemisesta ja yleisen tietoisuuden lukemisen hyödyllisyydestä.

Kun kotitalouden tulojen lisäksi huomioidaan vastaajan koulutustaso ja tarkastellaan korkeintaan perusasteen käyneitä vastaajia, lukuhetkien määrä vähenee hieman lisää. Selvästi harvempi, enää 64 % on käynyt lapsen kanssa kirjastossa. Tässä ryhmässä lastenkirjoja on vähemmän myös kodeissa: 18 %:lla on alle 5 lastenkirjaa (vrt. ka 8 %) eikä missään kodissa ole yli 50 lastenkirjaa (vrt. ka 16 %). Korkeintaan perusasteen käyneet pienituloiset vastaajat arvioivat selvästi useammin, että lukutottumuksiin lapsen kanssa on vaikuttanut neuvolasta saatu tieto (58 % vastaajista, vrt. ka 41 %) tai päiväkodista saatu tieto (40 % vastaajista, vrt. ka 33 %), kun taas uutisoinnin vaikutuksesta kertoo harvempi (30 % vastaajista, ka. 43 %).

Kaikkein vähiten, joko harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan, lukevien joukossa oli tässä kyselyssä vastaajia kaikista tuloluokista ja jakauma vastasi keskiarvoa. Kuitenkin valtaosalla oli korkeintaan ammatillinen koulutus. Vähäinen lukeminen ei suoraan tämän kyselyn valossa selity perheen sosioekonomisella taustalla, mutta perheen matalampi tulo- ja koulutustaso näyttää olevan riskitekijä ja vähentävän mahdollisesti lukemisaktiivisuutta. Olisikin tärkeää, että etenkin vähemmän lukevat perheet saisivat säännöllisesti tukea lukuhetkiin neuvolassa, päiväkodissa ja koulussa.

Tutustu vanhempien käsityksiin lukemisen hyödyistä ja vaikutuksista lapseen: Vaikuttavuustutkimuksen 2025 päätulokset

Lukulahja lapselle -kirjakassin antaminen on hyvä tilaisuus jakaa ensimmäisen kerran tietoa lukemisen monipuolisista vaikutuksista ja kannustaa perheitä lukuhetkiin. Lue lisää terveydenhoitajien kyselyn tuloksista erillisestä artikkelista.