Tutustu Lukulahja lapselle -selvityksen avainlukuihin (pdf).

Lukulahja lapselle -kirjakasseja on jaettu valtakunnallisesti Suomen neuvoloissa vuodesta 2019. Kirjakassi on jaettu perheille lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, ja sen tavoitteena on ollut lisätä varhaislukemista vauvaperheissä.

Lukulahja lapselle -kirjakassin vaikutuksia on seurattu vaikuttavuuskyselyin. Keväällä 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi tuhat (1 008) 0–5-vuotiaan lapsen vanhempaa. Vastaajista 83 % oli saanut neuvolasta kirjakassin ja 17 % ei.* Kyselyn toteutti Innolink. Erilliseen palautekyselyyn vastasi myös 215 neuvolan terveydenhoitajaa.

*Huom. Vuosina 2019-2024 syntyneistä 93 %:lle on tilattu kirjakassi neuvolaan jaettavaksi. Kyselyyn vastasi vertailun mahdollistamiseksi suurempi joukko vanhempia, jotka eivät olleet saaneet kirjakassia.

Perheiden vaikuttavuusselvitykset on tehty myös vuosina 2018 ja 2021. Tuore selvitys antaa tietoa kirjalahjaohjelman pitkän aikavälin vaikutuksista perheiden lukemistottumuksiin.

Kirjakassi ja vauva-ajan lukeminen vaikuttavat lukemiseen vielä leikki-iässäkin

Yli 60 % kirjakassin saaneista vanhemmista näkee kirjakassin vaikuttaneen perheen lukemiseen myönteisesti.  26 % vastaajista aloitti ääneen lukemisen kirjakassin innostamana ja 37 % on lukenut tavallista useammin saatuaan kirjakassin. Kirjakassin vaikutus perheiden lukemiseen on siten pysynyt hyvin samanlaisena verrattuna vuoden 2021 tuloksiin.

Vaikuttavuuskyselyssä päästiin nyt ensimmäistä kertaa selvittämään kirjalahjaohjelman pitkäaikaisvaikutuksia. Selvitykseen vastanneiden vanhempien mukaan vauvavuonna saatu kirjakassi vaikuttaa lapsen lukemistottumuksiin myönteisesti vielä vuosienkin päästä. 3-4-vuotiaiden vanhemmista 64 % arvioi kirjakassin vaikuttaneen lukutottumuksiin, sillä vauva-ajan lukuhetket näkyvät yhä lapsen kiinnostuksena kirjoihin. 5-vuotiaiden vanhemmista näin kokee yli puolet.

Kirjakassin saaneet perheet lukevat enemmän lapselle

Kirjakassin saaneista useampi lukee lapselle pidempään kerrallaan. Heistä melkein kaksi kolmasosaa lukee yleensä vähintään yli 15 minuuttia, kun muista vanhemmista alle puolet lukee näin pitkään. Tyypillisesti perheiden lukuhetket kestävät alle 20 minuuttia, ja 3-5-vuotiaiden kanssa ne ovat hieman pidempiä.

Kirjakassin saaminen vaikuttaa myös siihen, kuinka usein lapselle luetaan. Useita kertoja viikossa lapsille lukee kirjakassin saaneista vanhemmista 91 % ja muista vanhemmista 83 %. Kirjakassin saaneissa on enemmän useita kertoja päivässä lukevia ja vähemmän harvoin lapselleen lukevia: korkeintaan kerran viikossa lapselleen lukee kirjakassin saaneista 8 % ja muista vanhemmista 16 %. Kaikista vastaajista lähes kaksi kolmasosaa kertoo lukevansa lapselleen vähintään kerran päivässä.

Vastaajista 1 % ei lue lapselle lainkaan ja 3 % lukee harvemmin kuin kerran viikossa. Lukemattomuuden syyksi nimetään useimmin ajanpuute. Suurin osa vähiten lukevista vanhemmista haluaisi lukea lapsilleen enemmän: heistä 83 % kokee lukevansa liian harvoin ääneen lapselle. Koko vastaajajoukosta näin kokee 44 %.

Lapselle lukemisen määrään tai lukemisen tapoihin perheessä vaikuttavat vanhempien oman arvion mukaan eniten uutisointi lukemisen hyödyistä (43 % vastaajista) ja lukemisen tärkeydestä kertominen neuvolassa (41 % vastaajista). Huomionarvoista on, että kirjakassin saaneet kertovat useimmin neuvolan vaikuttaneen lukemistapoihinsa (44 % vastaajista), kun taas muilla vanhemmilla uutisointi ja esimerkiksi omat kokemukset lukemisesta vaikuttavat useammin kuin neuvolasta saatu tieto (28 % vastaajista).

Perheiden tietoisuus varhaisen lukemisen hyödyistä on vahvistunut

Kyselyn perusteella perheet ovat aiempaa paremmin perillä varhaislukemisen hyödyistä. Kirjakassin saaneiden perheiden vanhemmat tunnistavat avovastauksissa hyvin lukemisen monipuoliset vaikutukset. Vastaajat, jotka eivät ole saaneet kirjakassia, näkevät lukemisen hyödyt lähinnä kielellistä kehitystä ja oppimista tukevina.

Valmiiksi annetuista vaihtoehdoista tärkeimmät lukemisen vaikutukset ovat kaikkien vastaajien mielestä sanavaraston lisääntyminen (76 %), vuorovaikutuksen vahvistuminen (57 %) ja empatian ja tunnetaitojen vahvistuminen (54 %). Kirjakassin saaneet tunnistavat muita paremmin lukemisen vaikutuksen empatialle ja tunnetaidoille (ei kirjakassia 43 %, kirjakassi 56 %). Voi siis päätellä, että kirjakassin saaminen on monipuolistanut perheiden motivaatiota lukemiseen ja tietämystä lukemisen vaikutuksista.

Varhaista lukemisen aloittamista kannattavien vanhempien osuudet ovat kirjakassin jakamisen myötä kasvaneet vuodesta 2021, kun taas myöhempää lukemisen aloittamisikää kannattavien osuudet ovat pienentyneet. Vanhemmista 30 %:n mielestä lukeminen tulisi aloittaa jo vastasyntyneen kanssa ja 34 %:n mielestä puolivuotiaan kanssa, kun vielä vuonna 2021 selvästi useampi kannatti lukemisen aloittamista vasta yli 1-vuotiaan kanssa.

Ääneen lukemisen aloittaminen on suositeltavaa mahdollisimman varhain, sillä kielellinen kehitys vauhdittuu ensimmäisen ikävuoden aikana ja lukeminen ja loruttelu tukevat sitä monipuolisesti (lähde: https://lukukeskus.fi/5-faktaa-lasten-ja-nuorten-lukemisesta-2025/). Kirjakassi suositellaan jakamaan perheiden käyttöön neuvolasta mahdollisimman aikaisin, viimeistään ensimmäisen ikävuoden aikana.

Kirjakassin kirjoja luetaan jopa useammin kuin ennen

Perheet ovat lukeneet Lukulahja lapselle -kirjakassin kirjoja viime vuosina jopa aiempaa ahkerammin. Vuonna 2021 alle 3-vuotiaiden vanhemmista 21 % oli lukenut kirjoja yli 20 kertaa, kun vuonna 2025 näin paljon on lukenut 33 % vanhemmista (sekä alle 3-vuotiaiden vanhemmista että kaikista vastaajista). Kaksi kolmasosaa kirjakassin saaneista on lukenut kirjoja vähintään yli 10 kertaa. Perheiden tyypillisin lukuhetki on yhä iltasatu, ja iltasatukokoelma onkin lorukirjan ohella kirjakassin käytetyin materiaali.

8 %:lla kaikista vastaajista on kotona korkeintaan viisi lastenkirjaa, joten osalle perheistä kirjakassin kirjat lienevät kodin ainoita lastenkirjoja. 64 % kaikista vastaajista kertoo lainaavansa kirjoja kirjastosta, mutta 18 % vanhemmista ei ole käynyt lainkaan kirjastossa lasten kanssa. Kirjastokäyntien puuttuminen oli hieman yleisempää muilla vastaajilla (22 %) verrattuna kirjakassin saaneisiin (17 %). Lukulahja lapselle -kirjakassin infomateriaali kannustaa perheitä hankkimaan lisää lukemista kirjastosta ja antaa tietoa eri-ikäisten lukemisesta.

Terveydenhoitajat pitävät lukemisen käsittelyä neuvolassa tärkeänä

Neuvola-ammattilaiset kokevat lukemisen käsittelyn tärkeäksi aiheeksi neuvolassa. 99 % neuvolakyselyyn vastanneista terveydenhoitajista pitää tärkeänä sitä, että neuvolassa puhutaan perheiden kanssa lukemisen merkityksestä. 96 % myös kertoo muistuttavansa perheitä lukemisen tärkeydestä.

Varhaisen lukemisen aloittamisen merkitys tunnistetaan neuvoloissakin. 78 %  terveydenhoitajista puhuu perheelle ääneen lukemisen tärkeydestä ensimmäisen kerran lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana, ja 13 % jopa jo ennen lapsen syntymää. Lukemisesta puhumista myös jatketaan useimmiten myöhempien neuvolavuosien aikana.

Kaikki kyselyyn vastanneet neuvola-ammattilaiset haluavat jakaa kirjakasseja jatkossakin, ja Lukulahja lapselle -kirjakassi saa vastaajilta arvosanan 9. Neuvola-ammattilaisten palautekyselyn tulokset on julkaistu kokonaisuudessaan erillisessä artikkelissa.

”Lukulahjan avulla on luontevaa ja mukavaa ottaa lukeminen puheeksi, pohtia miten sen voi arkeen sisällyttää ja miten siitä tulee rutiini. Useimmat ovat todella iloisia kassista.” – terveydenhoitaja

”Vanhemmat ovat olleet mielissään kirjakassista. Hyvä kannustin käyttää kirjastopalveluja ja muistutus lukemisen tärkeydestä niin lapsille ja aikuisille.” -terveydenhoitaja

”Viemme kirjakassin heti lapsen synnyttyä kotikäynnillä ja kannustamme lukemiseen alusta asti. Kirjakassi on ihana ja tykätty vauvalahja ja toivomme, että saamme jakaa niitä jatkossakin.” -terveydenhoitaja