Lukulahja lapselle -kirjakasseja on jaettu Suomen neuvoloista kaikille vauvaperheille vuodesta 2019 saakka. Kirjakassi jaetaan kaikille vauvoille neuvolatarkastuksessa. Kirjalahjaohjelma on suunniteltu yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa.

Varhaislukeminen vaikuttaa monipuolisesti lapsen kehitykseen

Kodin lukutottumukset ovat yhteydessä lasten lukutaitoon. Jopa varhaisella ääneen lukemisella ja loruttelulla on huomattu yhteys lapsen myöhempään lukutaitoon ja oppimiseen.[1][2]

Lapsen aivojen koko kaksinkertaistuu ensimmäisen elinvuoden aikana ja kielellinen kehitys vauhdittuu.[3] Tässä vaiheessa monipuolinen altistus kielelle on erityisen hyödyllistä. Lastenkirjojen kieli on puhuttua arkikieltä rikkaampaa.

Vuorovaikutus on tärkeä elementti kielenkehityksessä ja myös lukuhetkissä. Vauva tarvitsee kielen oppimiseen aidon vuorovaikutustilanteen, ja sosiaalinen palaute kuten vanhemman hymy tukee oppimista.[4] Tämän takia äänikirja tai älypuhelimelta katsottu animaatio ei korvaa ääneenlukuhetkeä yhdessä aikuisen kanssa.

Lukuhetket vahvistavat lapsen ja vanhemman sidettä myös tunnetasolla. Yhdessä lukemisesta hyötyy koko perhe: se tuo kokemuksen yhdessäolosta, luo vuorovaikutusta lapsen ja aikuisen välille ja auttaa oppimaan lapsen kiinnostuksenkohteista.[5]

Lukutaito on eriytynyt niin, että heikkoja lukijoita on yhä enemmän ja taitavat ovat yhä taitavampia, kun taas keskivertolukijoiden määrä on vähentynyt.[2][6] Kirjalahjaohjelma tavoittaa koko ikäluokan, millä pyritään varmistamaan, että jokainen lapsi saisi mahdollisuudet lukevaan ympäristöön pienestä pitäen. Ennen kouluikää muodostuneet lukutottumukset ovat tutkimusten mukaan usein yhteydessä lukutaidon kehittymiseen jopa nuoruuteen saakka.[7][8] Varhaisella lukemisella ja lukemaan kannustamisella voi siis olla hyvin kauaskantoisia seurauksia lapsen elämään.

Kirjakassin sisältö ohjaa lukuhetkiin alusta alkaen

Lukulahja lapselle -kirjakassissa perhe saa kotiinsa kaksi lastenkirjaa, lukemisesta muistuttavan lukumitan ja kutsukortin kirjastoon. Sisällöt on tuotettu kirjallisuuden, lukemisen ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa kirjalahjaohjelmaa varten. Myös kirjat on kustannettu ohjelma varten.

Lorulahja on lorukirja 0–2-vuotiaille. Lorulahja koostuu vauvan kielen kehitystä aktivoivista ääneen luettavista runoista ja loruista. Kirjassa ohjataan myös vanhempia lorujen lomassa käytännöllisin vinkein ja kerrotaan, miten pienen lapsen kanssa lukeminen on aluksi leikkiä ja kuinka lukemisen voi tuoda osaksi muita arkirutiineja.

Satulahja on 3-5 -vuotiaille suunnattu kuvakirja, joka sisältää pidempiä tarinoita. Iltasatukokoelman tavoitteena on innostaa perheitä pitkäjänteisen lukemisen pariin. Iltasatukokoelma sopii hyvin iltasaturutiinin vahvistamiseen. Ajatuksena on, että kirja voi jäädä odottamaan lapsen kasvamista tai sitä voi heti kirjan saatua lukea perheen isommille lapsille.

Lukumittaan on koottu asiantuntijatietoa lukemisesta ja eri-ikäisten lasten kielenkehityksestä. Lukumitta on tarkoitettu kiinnitettäväksi kodin seinälle, ja sen avulla voi seurata lapsen kasvua lukemisen maailmaan vuosi vuodelta.

Kirjastoesite kutsuu vanhemman kirjastoon lainaamaan lisää lukemista koko perheen voimin.

Kirjakassi annetaan neuvolakäynnillä perheille viimeistään lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Kirjakassin turvin lukeminen on helppo aloittaa heti, mutta samalla sisällöt ohjaavat lukuhetkien jatkamiseen osana perheen päivittäistä arkea, kun lapsi kasvaa.

Neuvola tavoittaa perheet tasavertaisesti

Lukulahja lapselle -kirjalahjaohjelmassa kaikki vauvat saavat oman kirjakassin neuvolatarkastuksessa. Tutkimuksissa lukeminen näyttäytyy erityisesti korkeasti koulutettujen perheiden harrastuksena.[9] Lukemista onkin tärkeää tukea juuri neuvolassa, jossa tavoitetaan tasavertaisesti koko ikäluokka. Neuvola tavoittaa Suomessa lähes kaikki syntyvät vauvat.

Kun perhe saa kirjalahjan neuvolan terveydenhoitajalta, lapselle lukemiseen syntyy myönteinen suhde jo perhearjen alkumetreiltä. Terveydenhoitajien palautteen perusteella kirjalahja on mukava antaa ja perheet ovat yleensä siitä iloisia.[10]

Neuvolakäynti on hyvä mahdollisuus kertoa lukuhetkien monipuolisista hyödyistä ja antaa kädestä pitäen vinkkejä lukemiseen arjessa. Lue lapselle -oppaisiin ammattilaiselle ja vanhemman oppaisiin yli 20 kielellä on tiivistetty tietoa lukemisen merkityksestä. Etenkin jos lapselle lukeminen on uutta perheelle, perhettä tavatessa voi olla hyödyllistä myös mallintaa ja havainnollistaa lukuhetkiä, kuten loruttelua vauvan kanssa.

Neuvolaohjelman yksi vahvuus on, että lukemiseen voidaan palata neuvolakäynneillä uudestaan ja uudestaan. Vaikuttavuuskyselyyn vastanneista terveydenhoitajista valtaosa puhuukin lukemisesta useita kertoja lapsen neuvolavuosina.[10] Myös useissa neuvolan ikäkausitarkastuksissa suositellaan kielen ja puheen kehitykseen liittyviä aiheita, joihin ääneen lukeminen liittyy luontevasti.[11]

Kouluikäisten lasten ja nuorten lukutaito on tutkimusten mukaan heikentynyt Suomessa 2000-luvun aikana.[2][6] Neuvolat tekevät kirjakasseja jakamalla ja lukuhetkiin ohjaamalla merkittävää ja kauaskantoista työtä, joka luo pohjaa lasten lukutaidolle.

Lukulahja lapselle -kirjalahjaohjelma ja Lue lapselle -palvelu ovat Lukukeskuksen pitkäaikaisia kärkihankkeita. Tutustu Lukulahja lapselle -vaikuttavuusselvityksen 2025 tuloksiin. 

Lähteet:

[1] Ukkola & Metsämuuronen: Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana – Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. KARVI 2023.

[2]  Leino, Sirén, Nissinen & Puhakka: Puoli tuntia lukemista: Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus (PIRLS 2021). Koulutuksen tutkimuslaitos 2023.

[3] Gilmore JH, Knickmeyer RC, Gao W. Imaging structural and functional brain development in early childhood. Nat Rev Neurosci. 2018 Feb 16;19(3):123-137. doi: 10.1038/nrn.2018.1. PMID: 29449712; PMCID: PMC5987539.

[4] Goldstein, King, West: Social interaction shapes babbling: Testing parallels between birdsong and speech. PNAS no. 13, 2003

[5] Heikkilä-Halttunen: Lue lapselle! Opas lasten kirjallisuuskasvatukseen, Atena 2015.

[6] Hiltunen, Ahonen, Hienonen ym.: PISA 2022 ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö 2023.

[7] Ulvinen, Psyridou, Lerkkanen ym.: Developmental leisure reading profiles and their association with reading skills across Grades 1–9. Learning and Individual Differences (109, artikkeli 102387) 2024.

[8] Brown, Wang & McLeod: Reading with 1–2 year olds impacts academic achievement at 8–11 years. Early Childhood Research Quarterly (58, s. 198-207) 2022.

[9] Ks. esim. Ukkola & Metsämuuronen: Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana – Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. KARVI 2023.

[10] Selvitys: Terveydenhoitajat pitävät lukemisen käsittelyä neuvolassa tärkeänä. Lukukeskus 2025.

[11] NEUKO-tietokanta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021. (Luettu: helmikuu 2026.)

—

Lähteenä on käytetty Lukukeskuksen 5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta ja 10 faktaa lukemisesta -tietopaketteja, jotka kokoavat ajankohtaista lukutaitotutkimusta. Tutustu 10 faktaa lukemisesta -tietopaketteihin Lukukeskuksen sivustolla.