Lukemisen lukujärjestys

Rutiinit luovat pohjan Lukupolulle! Lukemisen lukujärjestys toimii muistilistana, jonka avulla lukeminen pysyy mukana arjessa. Mitä kannattaa tehdä joka päivä, viikko, kuukausi, lukukausi ja lukuvuosi?

Joka päivä: Juttele lukemisesta ja kirjoista lasten kanssa.

Kannusta vapaamuotoiseen kirjoista jutteluun. Mitä kirjaa lapsi on lukenut kotona ja koulussa/päiväkodissa? Onko jossain kirjassa tapahtunut jotain tunteita herättävää? Onko jostain lapsen näkemästä kirjasta jäänyt mieleen esimerkiksi kuvitus, tarina tai kirjan nimi?

Aikuisen esimerkki on tärkeä. Kerro ja innostu ääneen myös omista lukukokemuksistasi!

 

Joka viikko: Lue ääneen ja anna aikaa lasten itsenäisille lukuhetkille.

Itsenäisiä lukuhetkiä voi toteuttaa, vaikka lapsi ei osaisi vielä lukea: lukuhetket voivat olla myös kirjojan kuvien katselemista ja omien tarinoiden kertomista niistä tai kirjan kuuntelemista. Vinkkejä sivustoista, joilta löydät ajankohtaisia ja innostavia kirjavinkkejä:

Luettavaa eri kielillä:

Joka kuukausi: Järjestele luokan lukemisympäristö kuntoon.

1. Onko kirjoja lasten ja aikuisten käden ulottuvilla?

Kirjojen olisi hyvä vaihtua säännöllisesti. Onko kirjaston kanssa mahdollista tehdä yhteistyötä valikoiman päivittämiseksi lukukauden mittaan? Esimerkiksi kirjalaatikkoon voidaan lainata kirjastosta vaihtuva aineistopaketti.

Eteiskirjastosta vanhemmat voivat lainata (kirjaston) kirjoja päiväkodista kotiin matalalla kynnyksellä. Eteiskirjasto havaittiin hyväksi Lukeva varhaiskasvatus -pilotissa: https://lukuliike.fi/kansallinen-lukutaito-ohjelma/kansallinen-lukutaitostrategia-2030-2/lukeva-varhaiskasvatus/ (OPH)

2. Onko tilassa tai lähiympäristössä mukavia lukupaikkoja?

Lasten omia ajatuksia mukavasta lukupaikasta kootaan 2. luokan Lukupolun tehtävässä Lukuilo ja lukuolo. Ideoita lukemisympäristön ja lukupaikkojen rakentamiseen Lukupesä-hankkeessa, Kielikukko-lehden numero 2/2023 (ks. esim. lista s. 4) (FinRA ry)

3. Teettekö lukemisen yhdessä näkyväksi?

Luettuja kirjoja on kerätty seinälle esimerkiksi kasvavan toukan, puun ja kirjahyllyn muodossa. Yhteinen ”lukumittari” voi auttaa pysähtymään lukukokemukseen: merkitsettekö esimerkiksi tähdillä tai emojeilla, millainen kirja oli? Asetatteko tavoitteen lukemiselle? Myös kotona luetut kirjat voidaan kerätä mukaan.

Vinkkejä ja ideoita:

Västäräkin lukumatka: https://sites.google.com/edu.kangasala.fi/lukuintoapirkanmaalla/v%C3%A4st%C3%A4r%C3%A4kin-lukumatka  (Lukuintoa Pirkanmaan esi- ja alkuopetukseen -hanke)

Kirjaflix-seinä luetuista kirjoista genrejen tai aiheiden mukaan: https://www.opettaja.fi/tyossa/vaisty-netflix-taalta-tulee-kirjaflix/

Muuramen lukubingot: https://www.muurame.fi/palvelut/lukemaan Esiopetus: Lukubingo esiopetukseen (muurame.fi) Alkuopetus: Lukubingo alkuopetukseen (muurame.fi)

 

Joka lukukausi: Luo ryhmän yhteiset lukurutiinit.

Jutelkaa lukukauden aluksi ryhmän kanssa ”kirjakokouksessa” esimerkiksi näistä aiheista:

Mitä kirjoja lapset haluavat lukea? Kiinnostavat aiheet voidaan kerätä esimerkiksi kuvina näkyviin taululle tai lukutoiveiden aarrearkkuun.

Milloin pidetään yhteisiä lukuhetkiä? Onko jokin yhteinen kirja aina kesken? Laitetaanko kuva yhteisestä kesken olevasta kirjasta aina näkyville?

Pidetäänkö oma kirja mukana aina? (pulpettikirja, kirjahylly tai kirjakori) Mitä tehdään, kun kirja on luettu tai katseltu loppuun (esim. kirjan tiedot seinälle, uuden kirjan aloittaminen)?

Sovitaanko jotain kotona lukemisesta? Milloin käydään kirjastossa?

 

Joka lukuvuosi: Muistuta vanhempia kotona lukemisen tärkeydestä.

Vinkit vanhempainiltaan ja arjen keskusteluihin vanhemman kanssa: Näin kerrot lukemisesta vanhemmalle

Muista myös valtakunnallinen Lukuviikko aina huhtikuussa!

 

Palaa Lukupolun pääsivulle

Tilaa uutiskirjeemme